Miksi tämä aina menee näin??

Miksi, oi miksi? Mikä siinä ihan oikeesti on, että sillon kun on oikeasti elämässä vipinää ja töissä pitää kiirettä, niin sitä sairastuu? Miksi? Tai toinen tilanne on, kun jäät lomalle töistä ja sairastut. Mikä sen aiheuttaa? Purkautuva stressi, jota ei ole itse tiedostanut vai mikä? Nyt esimerkiksi tilanne on se, että olen tosiaan ollut tässä flunssassa reilu viikon, kyllä taas kerran, ja mulle alkaa riittämään. Eilen kävin lääkärissä, koska viikon päästä pitäisi lentää ja kovin kipeänä se tulisi olemaan täyttä tuskaa. Ja kyllä, testattu on, enkä suosittele kenellekkään! 

”Joo, kyllä sulla on ihan selkeästi poskionteloiden tulehdus sekä nielusi on aivan kirkuvan punainen. Laitetaanpa tuosta hieman antibioottikuuria ja turvotusta hälventävää lääkettä. Lentokoneessa muistat sitten huolehtia, joko nenäsuihkeilla tai muilla keinoin, että nenäsi pysyy auki. Se vähentää nimittäin huomattavasti korville aiheutuvaa painetta.” ”Niin olitkos tänään töissä? -En ollut, aamulla hyvä kun ees jotain ääntä sai suustansa ulos, joten ilmoitin olevani saikulla. -Ok hyvä, no homma on nyt niin että sä et ole menossa töihin vielä huomennakaan saatikka keskiviikkona. Nyt sun pitää levätä, koska nyt ei ole leikki kyseessä, vaan sinun oma terveytesi” 

Jotakuinkin noin meni eilen suorittamani lääkäri reissu. Tiedättekö mikä morkkis painaa päälle, kun tietää että töissä olisi oikeasti kiire ja että asiakkaat oikeasti tarvitsisivat heidän tilinpäätöksensä valmiiksi? Tiedättekö kuinka tyhjäksi sitä tunteekaan itsensä. Aivan kuin ei sallisi itsensä sairastaa. Aivan järjetöntä, mutta toisaalta ei aina voi olla suorittaja, vaikka itsensä siihen luokittelisikin. Suorittajankin tulee toisinaan just let go of it ja levätä, kun olotilat sen vaativat. Kunhan sen vain oikeasti tajuaisi ja antaisi itselleen siihen luvan. 

Joten tässä oli tuomioni, lyhyesti ja ytimekkäästi. Nyt sitä sitten lepyytellään vielä tämä ja huominen. Hushus pois musta ja meidän perheestä kaikki taudit. Saisi jo oikeasti riittää tämä jatkuva sairastaminen. Eikä mieltä kohenna juurikaan tuo ulkona möllöttävä valkoinen maa, joka näyttäisi keräävän pinnalleen vielä lisää tuota valkoista ei toivottua ainesta. Ajakaahan varovasti!