Pyöräilykausi startattu!

Tänään oli taas yksi aivan loistava kevätpäivä. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpömittarikin hipoi jo kymmentä astetta. Aivan loistavaa! Asteen keväisempää koko tästä ympäristöstä on tehnyt se, kun hiekat kävelyteiltä ja autoteiltä on vihdosta viimein lakastu pois sivuun. Eikö olekin jännä miten pienillä asioilla on vain merkitystä niin paljon jopa siihen omaan kevät mielentilaan? 🙂 

image.jpeg

Hieman näkymiä parvekkeeltamme kohti ”huimia” järvinäköaloja 😉

Tänään tuon aurinkoisen sään kunniaksi päätimme ottaa esikoisen pyörän talviteloilta ja lähteä taas jatkamaan harjoituksia. Polkupyöräilyn aloitimme vasta viime kesänä, eli varsin myöhään, joten tämäkin kesä menee todennäköisesti apupyörien varassa. Uusi pyörä (käytetty tosin) täytyy hommata aika pian, koska viime kesään nähden satulaa jouduttiin nostamaan reilut viisi senttiä ja nyt se onkin ihan maksimissaan. Polvet senkun vaan jäivät edelleen liikaa koukkuun.

image.jpeg

image.jpeg

”Hopi, hopi veikka! Polkee, polkee!”

image.jpeg

image.jpeg

Hieman oli pienemmällä herralla asiaa koko vaunuretken aikana, mutta sanaakaan ei vielä tosin saa selvää. Ihanaa vauvajokeltelua! <3

Oli kyllä ihanaa käydä kävelemässä ja haistella raikasta ilmaa samalla kun toinen kirmaili pyörineen menemään edellä. Pikkuveli tiiraili tarkasti kuinka homma toimii ja komensi veikkaansa täpäkillä kiljasuilla 🙂 

Myös tuo minun oma pikku hengähdystaukoni arjesta senkun lähenee. Tarkemmin sanottuna reilut 3 viikkoa, niin koneeni kohti Floridan lämpöä lähtee Helsinki-Vantaalta. En – malta – odottaa! 😀

Suhteet Ystävät ja perhe Lapset Vanhemmuus

Jatkumo vaakalaudalla

Tiedättekö.. Toisinaan sitä pursuaa pää täynnä ideoita ja ajatuksia mitkä haluaisi jakaa tänne blogin puolelle. Toisinaan taas pää huutaa tyhjyyttään. Niinä kertoina, kun se pää pursuaa, alkaa väkisinki  tämä vaakakuppipainottelu siitä, että onko aihe muita kiinnostava tai blogiin kuuluva. Mitä kaikkea sitä jakaisi tänne, jakaisiko kaiken vai ainoastaan jotain yli iloisia asioita? Jätetään paha pois. Ja taas silloin, kun pää heittää tyhjää tulee kirjoiteltua mitä nyt sattuu mielenn juolahtamaan.. 

Tähän astisella bloggaaja ”urallani” olen aika pitkälti kirjoitellut mitä pää tuo tulessaan. Enkä ole miettinyt tarkemmin onko se kuinka kiinnostava noin muille lukea. Toisinaan toteankin itselleni, että kirjoitinkohan taas tämänkin ihan vain itselleni. Blogin ylläpitämistä olen myös hieman miettinyt, eritoten nyt töihin paluun jälkeen. Kirjoittamiselle ei jää kauheasti aikaa, mutta tässä vajaassa vuodessa sitä on jotenkin muuttunut riippuvaiseksi tätä kohtaan. Haluan kirjoittaa, haluaisin kirjoittaa. Ja toisinaan myös tuntuu siltä, että minä ja tämä blogiksi kutsuttu saitti, hukutaan jonnekin kauas kauas pois, kaikkien näiden reilu 9000 muun blogin joukkoon. Ketkä tätä lukee, ja miksi he tätä lukevat (lukisivat)? 

En ole ikinä ollut mikään himovalokuvaaja ja siksikin välillä pyörin tunnon tuskissani. Muiden blogit täyttyvät toinen toistaan hienommista kuvista, ja no, tämä blogi taas on kuva puoleltaan varsin vaatimaton. Eikä aina jaksa olla kamera kädessä kuvaamassa millon mitäkin. Itse panostan mielelläni enemmän itse tekstiin. 

Pitää nyt hieman miettiä asiaa ja blogin jatkumoa. En ole yhtään varma edes siitä, että jos jatkan kirjoittamista, niin tulenko enää jatkamaan lilyssä. Tämä kun vaikuttaisi painottuvan enemmän lifestyle -ja muotiblogeihin. Täytyy miettiä ja pohtia. Ideoita tai aiheita, mistä haluaisitte minun kirjoittavan, otetaan myös vastaan.

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään