Eilen oli virallisesti kesän viimeinen päivä, 31.8., ja tänään starttasikin sitten syyskuu ja syksy. 

Mennyt kesä oli hieman erilaisempi kuin totutusti kun vietin sen töissä raatamisen sijaan kotona äitiyslomalla kahden lapsen kanssa.
Kesän kohokohtia oli ehdottomasti kun sai etuoikeuden seurata noita kahta ihanuutta puuhamassa keskenään, nauttia ulkoilmasta ja hyvästä grilliruoasta tänä kesänä valmistuneella terassilla tai kun vaan sai ottaa vaunut alle ja suunnata koko konkkaronkan leikkipuistoihin.
Myös takapihan leikkipuistossa tuli vietettyä monen monta hetkeä, eikä siellä tosin kovinkaan yksinään joutunutkaan olemaan. Aina jostain suunnasta paikalle kirmasi joku naapurinpoika tai -tyttö vanhempineen ja aina oli juttuseuraa myös aikuistenkin tasolta. Parhautta oli kun sai nauttia maittavasta kahvista puiston penkeillä ja purkaa sydäntään naapurin rouvalle ♥

Lähestyvän syksyn merkkejä on voinutkin jo tovin bongata tuolta ulkoilmasta. Aamut ovat alkaneet viilenemään, jopa alle 10 asteen, ja tuuli on puhaltanut jo suhteellisen vilposasti. Puut ovat alkaneet tiputtamaan lehtiään ja aamuisin maisema on ollut sumuisen hämärä. Tunnelmallista. Illat pimenevät sen klo 23 sijaan jo klo 20-21 aikaan. Kesällä sitä uskalsi käydä vaikka kuinka myöhään lenkillä kun oli valoisaa myöhään, mutta ei enää! Jotenkin vain karmii ajatus lähteä yksistään, musiikit korvilla, tarpomaan pitkin pimeitä katuja ja puistoja, tietämättä mitä edessä tai takana on! Nykymaailma on kuitenkin vain niin arvaamaton.

Syksy on mielestäni oikein ihanaa aikaa. Saa esimerkiksi kerätä ison kasan lehtiä lapsille, jotta he saavat hyppiä siihen. (se on muuten ihan älyttömän hauskaa!) Äidilläni oli aina tapana kerätä tällainen kasa lehtiä meille ja se tehtiin aina vain yhdessä ja tietyssä paikassa. En ikinä unohda sitä.. 

Viilenevien ilmojen ansiosta tämä neule- ja villatakki hirmu saa vihdoin vetää ne ihanimmat neuleet ja villatakit päällensä ja nauttia niiden tuomasta pehmeydestä sekä lämmöstä. Raskausaikana löysin H&M:ltä aivan älyttömän mukavan oloisen maksivillapaidan enkä aio kaihtaa lainkaan sen käyttöä nytkään vaikka sitä jättipalloa ei enää tuossa edessä olekaan. Viileällä ilmalla on vain niin mukavaa, kun saa vetää mummon kutomat villasukat jalkaan ja vetäistä päällensä yli ison villapaidan, jonka lämpöön voi vain yksinkertaisesti kietoutua. 

Mitään uusia muutoksia tai tuulia meidän elämään syksy ei tuo tullessaan, lukuunottamatta tietenkään mun lähestyviä synttäreitä! 😉 Ensi keväänä sitten uusi arki alkaa kun työt koittavat, mutta sinne nyt on onneksi vielä tovin verta aikaa. Nyt nautitaan näistä hetkistä!