Ruhtinattaren ruusutarha

Kun sattuu niin onnellisesti, että saan tänne vieraita kaukaa, on kaksi vierailukohdetta noussut ihan suosikeiksi. Nämä eivät ole mitään sellaisia salaisia paikallisten aarteita ja kummassakin voi tulla helposti turistilauman jyräämäksi, mutta ovat ne siitä huolimatta ehdottomasti visiitin arvoisia. Ja mikä tärkeintä, jaksan itsekin ravata näissä yhä uudestaan (toisin kuin esim. Monacossa, johon lähetän yleensä vierasparkani ihan omatoimiretkelle välttääkseni verenpaineeni nousua lailla raketin siinä pönöttäjien paratiisissa, no on sielläkin kiva käydä KERRAN). Niin siis ne suosikkikohteet, ne ovat St Paul de Vence (ihana kylä, siitä kerron toiste) ja Villa Ephrussi de Rothschild, joka on paitsi maailman vaikeimmin nimetty paikka oikeinkirjoituksen kannalta, myös huikea historiallinen, kulttuurinen ja varsinkin esteettisesti melko tajunnan räjäyttävä kohde Cap Ferrat’n niemellä n. 30 min bussiajelun päässä Nizzan keskustasta.

Ensinnä historiaa (löytyy myös täältä virallisilta sivuilta: http://www.villa-ephrussi.com/en/bit-history). Villan rakennustyöt alkoivat 1907 ja kestivät viisi vuotta, sillä rakennuttaja ruhtinatar Béatrice Ephrussi de Rothschild oli kuulemma kovin vaativa asiakas. Ja kun rakennukseen tutustuu, ymmärtää kyllä miksi aikaa on kulunut. Huvila sijaitsee valtavalla tontilla niemen kapeimmassa ja korkeimmassa kohdassa ja sieltä avautuu merinäköala molempiin suuntiin, sekä Villefranchen että Beaulieun poukamiin. Myös Belgian kuningas Leopold oli tuolloin kiinnostunut tontista, mutta ruhtinatar nappasi sen kuninkaan nenän edestä.  Béatrice oli rikkaan pankkiirin ja taidekeräilijän tytär, joka meni 19-vuotiaana  naimisiin 15 vuotta itseään vanhemman venäläisen pankkiirin Maurice Ephrussin kanssa. Liitto oli jonkseenkin katastrofi, sillä paitsi että Maurice tartutti Béatriceen ikävän sairauden joka esti tätä saamasta koskaan lapsia, mies oli myös parantumaton uhkapeluri. Lopulta miehen kymmenien miljoonien velkojen vuoksi de Rothschildin suku sai 21-vuotisen liiton mitätöityä vuonna 1904.  Seuraavana vuonna Béatrice peri isänsä omaisuuden ja päätti rakentaa huvilan.

Parin vuosikymmenen aikana Béatrice keräsi huvilaan mittavan kokoelman taidetta ja antiikkia (sieltä löytyy mm. esineistöä Versaillesin palatsista ja muuta vaikuttavaa). Vuosi ennen kuolemaansa vuonna 1933 Béatrice testamenttasi huvilan 5000 esineen kokoelman Ranskan valtion Académie des Beaux-Artsille. Onneksi, sillä sen ansiosta niin huvila esineineen, kuin koko julmettu puutarhakin, tai siis kaikki yhdeksän puutarhaa, ovat säilyneet täydessä loistossaan.

Béatrice oli paitsi upporikas, myös melkoisen kiinnostava ja moderni nainen. Hän kuului mm. lentokerhoon, kävi nyrkkeilymatseissa ja ajeli silloin tällöin omalla autollaan. Hänellä oli lauma lemmikkejä. Hän järjesti esimerkiksi kahdelle puudelilleen valtaisan hääseremonian johon kutsuttiin satoja ihmisiä plus koiria. Pikku koiriensa lisäksi hänellä oli mm. pari apinaa, joiden lenkityksestä vastasi hovimestari. Lisäksi hänellä oli intialainen mangusti, gaselleja puutarhassa, perulainen papukaija ja tietysti kaikenlaisia kaloja puutarhan altaissa. Béatricella oli myös tallillinen kilpailuhevosia ja hän kävi hevoskilpailuissakin paljon ja pelasi muutenkin.

Ja sitten kuvia:

Villan sisäänkäynti

Villan sisäpihamainen pääaula

Merinäköala salongista

Salonki

Ruhtinattaren makuuhuoneesta ja sen terassilta näkyy Villefranchen lahdelle

Ranskalaisen puutarhan suihkulähteet ruiskivat klassisen musiikin tahtiin 20 minuutin välein, siinä on oma kitschihtävä viehätyksensä

Ranskalaisen puutarhan portaikko on täydellisen symmetrinen

Espanjalaisen puutarhan bougainvillet

Espanjalaisen puutarhan pergola

Espanjalaisen puutarhan turkoosi mosaiikkiallas

Kivipuutarhan hortensiat

Kaktuspuutarhan yllättävän kaunista kukintaa plus pörriäinen

Hempeä kaktus

Ruusutarha

Jos en ole ihan väärässä (voin olla) tämä on ns. Vencen ruusu ainakin väristä päätellen

Näkymä Beaulieun suuntaan

Ja ennen kuin heti varaatte lennot, niin mainittakoon että nämä kuvat on otettu viime kesäkuussa, ei siis nyt marraskuussa. Täälläkin on välillä talvi.