Viime syyskuussa päätin voittaa pelkoni ja palata rattiin. Erinäisistä syistä, joista päälimmäisenä hölmö nuoruus, en koskaan suorittanut Suomessa ajokortin kakkosvaihetta. Kaupunkilaistyttönä selvisin kuitenkin aivan mainiosti julkisten ja polkupyörän kyydissä yli kolmekymppiseksi. Nizzan seudulla julkisten liikennevälineiden rajat tulevat kuitenkin vastaan viimeistään silloin, kun ryhtyy työnhakuun kaupungin ulkopuolelta ja/tai alkaa suunnitella muuttoa johonkin läheisistä pikkukaupungeista tai edes […]

Tavoistani poiketen (heh) kirjoitan tavoista. Maassa maan tavalla, se on yleinen mielipiteeni, mutta totuushan on että tapakulttuurien vertailu voi olla aivan tavattoman (heh heh) herkullista. On suomalaisia arkisia tapoja, jotka Suomessa tuntuvat (tai ainakin minusta silloin muinoin Suomessa Ranska-kaipuussani tuntuivat) helposti enemmän tai vähemmän töykeiltä jos niitä vertailee etelä-eurooppalaisiin tapoihin vastaavassa tilanteessa. Kuten esimerkiksi silloin, […]

Nyt se on tapahtunut. Nostalgia jyllää. Kolme pimeää pohjoisen syksyä kokematta ja nyt se(kin) vuodenaika on mielessäni romantisoitunut täysin. Oi ihanat lehtikasat, oi ihana sumu, oi ihanat kuralätäköt, oi ihana harmaa pilvipeitto, oi ihana ensilumen jälkeinen ruskea loskapinnoite märällä asfaltilla. Nizzan syksy on kylmenevä kesän jatke. Päivät ovat usein aurinkoisia ja elohopea nousee jopa kahdenkymmenen […]

Aikaisin raikkaana toukokuun aamuna poljin tyhjillä Nizzan kaduilla ja yllätin itseni ajattelemasta kuinka mahtava hetki se oli. Yllätyin siis siksi, että olin matkalla töihin ennen aamuseitsemää ja allani päästeli epäilyttäviä inahduksia ja rusahduksia kovia kokenut kaupunkipyörä ja se nyt ei ole mikään unelmainen yhdistelmä. Mutta silti. Löysin itseni keskeltä massiivisen kliseistä carpe diem kokemusta ja […]

Elämässä kaikki on hyvin jos kohtaa vain ns. Ensimmäisen maailman ongelmia, näitä länsimaisen yltäkylläisyyden kuplan puhkaisevia, toistuvia maailmankaikkeus vastaan meitsi- hetkiä. Mutta minulla on sellainen ongelma, ja iso onkin. On nimittäin yksi asia johon en ikinä tässä maassa totu: elokuvien ja tv-ohjelmien päällepuhuminen. Kävin viime vuonna katsomassa Hobitin ykkösosan kaksi kertaa, kerran Ranskassa dubattuna ja […]

Katkaisen ennätysmäisen blogihiljaisuuden tulemalla kaapista, eli tarkemmin sanottuna vaatekomerostani ja vielä tarkemmin sanottuna siellä lattialla eteisenpuoleisessa nurkassa lojuvasta isosta säilytyskassista. (No siinäpä ihan jännä mielikuva.) Minulla on nimittäin ongelma: Haluaisin löytää (tai tarvittaessa perustaa) Anonyymit Monoprix Kassi Addiktit -kerhon. Olen parantumattoman riippuvainen kuviollisista, nylonkankaisista euron kasseista joita myydään täällä Monoprix marketeissa. Ne ovat erittäin käteviä, […]

Joo siis anteeks taas tuli Mattia ja Teppoa. En mä koko ajan niiden biisejä hyräile, suorastaan harvoin, mutta aina kun on aika keksiä blogipostaukselle otsikko, niin PIM sieltä sitä Ruohosten lyriikkaa pukkaa aivojeni salatusta sopukasta. Ja eihän sitä sitten voi olla käyttämättä. Nyt ei kuitenkaan ole aiheena suomalaisen iskelmämusiikin veljesparit vaan ihanat välimeren rantamaisemat, kuinkas […]

En ollut kovin innostunut saadessani kutsun rakkaani isän hyvän ystävän hautajaisiin. Näin silmissäni sateisen hautausmaan ja mustanpuhuvan hautajaissaattueen. Lause ”pappikin sai kahvia juodaksee-e-ee-een” tuli mieleen. Olin heti salaa tyytyväinen että hautajaiset osuivat lauantaille ja olisin päivällä töissä ja välttyisin siten osallistumasta seremoniaan ja voisin siirtyä suoraan illallisosuuteen. Sitten osui kyynisyys omaan nilkkaan kun sain kuulla […]

Myönnän heti että otsikko on hiukan harhaanjohtava, koska tottahan mulla lainmukaiset vapaapäivät on. Mutta jos on mahis siteerata Mattia ja Teppoa, sitä ei pidä jättää koskaan käyttämättä. Kun siirryin takaisin työelämään tämä blogi taisi jäädä hiukan paitsiolle. Pahoitteluni siitä ja teen nyt comebackin. Muutaman kuukauden työttömän joutilaisuuden jälkeen ryhdyin pari kuukautta sitten respatädiksi eräässä Nizzan […]

Alkuperäinen ideahan oli että mä käyn siellä Suomessa ja sitten sen jälkeen listaan tuoreeltaan ranskisrakkaani ihmettelyn aiheet koska ainahan on hauskaa kun etelän asukki pölähtää keskelle Suomen pimeintä talvea jokseenkin pahaa aavistamatta. Noh, näin ei ihan tapahtunut koska hiljattain tapahtumat alkoivat vyöryä. Mutta siis hyvällä tavalla koska sain töitä ja uuden työpaikan myötä aamuherätykseni on […]