Joulusta Jouluun

24 tunnin kuluttua olen Nizzan lentokentällä odottelemassa pääsyä koneeseen joka lennättää minut Amsterdamin kautta Helsinkiin. Ja se on mitä ihanin ajatus.

Suomessa asuessani olin täysin kypsä loputtomiin talviin ja alati kasvaviin lumikasoihin. Nyt en malta odottaa pakkasen puremia poskilla ja lumikasoja jotka viimeisimpien saamieni silminnäkijähavaintojen mukaan senkun kasvavat. No, ne sääasiat ovat tietysti ihan vaan bonusta, pääasia on tietysti nähdä perhettä ja kavereita, joita näen aivan liian harvoin. Onneksi on Skype ja Facebook. Niiden parhaat piirteet tulevat hyvin nopeasti esiin, kun suurin osa läheisimmistä ihmisistä asuu ihan toisessa päässä Eurooppaa. Toistan siis: iiiiiihanaa nähdä kaikkia jo muutaman päivän päästä!

Näin joulun aikaan on myös työlästä eläytyä joulun tunnelmaan kun ulkona on 15 astetta lämmintä ja jouluvalot keikkuvat palmuissa. Minun mielenijoulukuvasto muodostuu pimeässä ja lumisessa metsässä hiippailevista pullukoista tonttu-ukoista ja kynttilän liekeistä. Täällä etelä-Ranskassa joulu on vilkkuvien värivalojen, kimalluksen ja vielä kerran välkkyvien värivalojen aikaa. Myös tekolumi ja pauhaava musiikki on aina in. Tänä vuonna kyllä myönnän Nizzan onnistuneen valoissaan, erityisesti olen tykästynyt vanhan kaupungin tyylikkäisiin välkehtiviin kruunuihin. Silti, olen tyytyväinen että pääsen joulunviettoon maahan, jossa voi nähdä vanhan saunatontun vilahtavan nurkan taa lumisessa yönsinisessä maisemassa.

Tässä joulunajan tunnelmia vuosien varrelta eri puolilta etelä-Ranskaa. Enemmän tai vähemmän vilkkuvaloisia tunnelmia.

Nizzan Place Massena -aukiolle nousee joka vuosi suuri maailmanpyörä. Se näkyy kauas. Viime vuonna sen juureen kasvoi myös maaginen lumimetsä…

Samaisen aukion vakiovarusteita ovat viime vuosina olleet väriä vaihtavat jätti-joulupuut sekä discopallokuja. Nuo tolpan nokassa istuvat ukot ovat aukiolla pysyvästi.

Viime vuonna eri puolille Nizzan keskustaa kasvoi jättimäisiä joulupalloja

Myös palmut saavat jokavuotisen valokuorrutteen.

Olen tykästynyt näihin tämän vuotisiin vanhan kaupungin kruunuihin.

Aix-en-Provencessa joulumarkkinoiden aikaan Cours Mirabeau on katettu valoilla ja paikalle on roudattu lasten iloksi aaseja, poroja, vuohia ja poneja, ynnä muita eläimiä. Jokaisilla joulumarkkinoilla on täällä aina eläimiä, jos nyt ei ihan koko farmia, niin edes pari kanaa tai kanihäkki.

Täällä kotikoristeiden kestosuosikki on ns. ”itsaripukki” (ei siis virallinen nimi), eli parvekkeen tai ikkunan reunalta suoraan tyhjän päälle laskeutuva (eli itsetuhoinen) pehmopukki. Okei, ehkä sen tarkoitus on niinkun kiivetä sisään, mutta kauhea mieleni (ja monen tuttavani mieli myös) näkee asian toisin. Mutta näitä tyyppejä siis roikkuu ikkunassa jos toisessakin. Oheinen kuva on Marseillesta.

Käväisimme Valbonnessa joulumarkkinoilla, tosin kun pääsimme perille, kävi ilmi että markkinat olivatkin vasta viikon päästä. Teimme siis pikaisen kierroksen käsityöläisten putiikeissa ja bongasin yhdeltä ikkunalaudalta virkistävän minimalistisen söpön pikku kuusen.

Ja loppuhuipennuksena suoraan rakkaani ikkunasta sisään lasersilmillään tuijottava Cagnes-sur-Merin turbopukki. Se on oikeasti TOSI iso.

Näissä tunnelmissa siirtyy tämä blogi siis joululomalle ja palaa ensi vuoden puolella (jos siis ei tule maailmanloppu ylihuomenna). Seuraava juttu todennäköisesti käsittelee erään ranskalaisherran elämysmatkaa Suomeen, ekstraelämyksenä ensimmäisenä kohteena Kerava. Tiedossa siis joulu perheen parissa ja uusi vuosi sitten kavereiden kanssa ja en amoureux.

Ihanaa joulunaikaa ja Joyeux Fêtes kaikille!