Vauva

Minulla on tämä toistuva uni.

Olen raskaana, ja menossa synnyttämään. Jossakin vaiheessa yksin ollessani havahdun siihen, että vauva ei liiku. Hetkessä käsitän, että se ei ole liikkunut koskaan, mutta en ole ehtinyt tai ymmärtänyt kiinnittää asiaan huomiota.
Tajuan, että vauva on paitsi kovaa vauhtia tulossa, myös kuollut, ja se paljastuu kaikille pian ja väistämättä.

Viimeöisessä raskausunessa olin myös puolisoni kanssa huvipuistossa. Menimme vuoristorataan joka ajoi uudestaan ja uudestaan isoa silmukkaa. En saanut turvapuomia laskeutumaan, mutten sanonut asiasta kenellekään, istuin vain paikallani ja annoin vaunun lähteä ylöspäin kohti silmukkaa. Kuin ihmeen kaupalla selvisin kaikista niistä huimaa vauhtia suoritetuista kiepahduksista ilman minkäänlaisia turvavöitä. Keskipakoisvoima liiskasi minut penkkiin. Pelkäsin viimeiseen kierrokseen asti putoavani mutta tunsin samalla olevani haavoittumaton – kuin jumalan sormi olisi pitänyt minut istuimessani.

 

Kun elämä on vaikeaa, ajan öisin autoa. Minulla ei ole ajokorttia. Olen tulkinnut unet toisinnoksi haasteista, joita olen kohdannut – unessa myös tiedostan, ettei minulla ole ajo-oikeutta, mutta ajan silti, yleensä koska on syystä tai toisesta pakko. Ja pelkään aina poliisia. Mielestäni osuva vertaus elämän hankaluuksille. Kenellä on niihin mitään koulutusta ja silti on jotenkin selviydyttävä!
Sitä en vielä tiedä, mitä minun olisi tarkoitus kuolleen vauvan synnyttämisellä ymmärtää. Yksi selitys voisi olla painokas viesti: älkää hankkiko vauvaa, se ei mene hyvin. Asiasta on nimittäin keskusteltu. Kumpikaan ei kai varsinasesti halua vauvaa, ainakaan juuri nyt, mutta itse olen ajatellut asiaa tavallista enemmän, kun elämätilanteemme on erinäisistä meistä riippumattomista syistä sekaisin. Aikalisän huutaminen tuntuu luontevammalta kuin aikaisemmin, kun olen esikoisen kanssa irrallani kotona.
Toisaalta en uskalla myöskään poissulkea enneunen mahdollisuutta (niin hyytävän fatalistiselta kuin se tuntuukin) – yrittääkö uneni varoittaa minua?

Ja mitä vuoristorataunen oli tarkoitus minulle kertoa? Että elämä kannattaa? Niinhän se kannattaa, myös tällaista oman elämänsä luuseria.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *