Karkkipäivä
Romuharakan keittiössä jokainen päivä on karkkipäivä. Vanhoja puulaatikoita on nimittäin kertynyt kuin huomaamatta ja muutama peltinenkin herkkupurkki on eksynyt köökkiä koristamaan. Karkkilaatikot ovat löytäneet tiensä luokseni vähitellen: uusimmat tulokkaat Chymoksen Pistooli ja Fazerin Iloiset kuulat ovat kotoisin huuto.netistä, muut on ostosteltu erinäisiltä kirpputoreilta vuosien varrella. Oma suosikkini on 1,5 vuotta sitten Kangasalta löytämäni Pandan Lakritsivene-laatikko, joka köyhdytti kukkaroani neljän euron edestä; myös Hellakset ovat aikanaan olleet samaa hintaluokkaa. Laatikoiden hinnat kasvavat tasaisesti vuosi vuodelta, mutta ajoittain löytöjä saattaa tehdä edullisestikin, kunhan vain pitää silmänsä auki.
Erilaiset lasi- ja peltipurkit sekä rasiat ovat minulle mieluisia (jos mieheltäni kysytään, niin ehkä liiankin). Fazerin lakupurkki on hankittu Ikaalisten vanhalta kirppikseltä muutama kuukausi sitten ja se maksoi seitsemän euroa. Purkki oli budjettini ylärajoilla, mutta koen silti tehneeni hyvän hankinnan. Markar-rasia puolestaan on 50 sentin hairahdus viimeviikoiselta kierrätyskeskuskäynniltä, puhdas heräteostos.
Päätin kuvata tähän seuraan myös Hangon keksin Kolibri-rasian, vaikkei se suoranaisesti makeispurkki olekaan. Olen hankkinut rasian kymmenkunta vuotta sitten jo edesmenneeltä Lielahden LA-kirppikseltä kahdella tai kolmella eurolla, pikkurahalla joka tapauksessa. Rasia on mielestäni yksi kauneimmista suomalaisista keksirasioista ja olenkin koittanut kohdella sitä vuosien varrella hellästi ja arvokkaasti.
Vaikka monesti hankin esineitä vain niiden kauniin ulkonäön vuoksi, on minulle tärkeää, että tavaroilla on myös käyttöarvo. Niinpä nämäkin kaunokaiset ovat aktiivikäytössä: Lakritsivene-laatikko varastoi irtoteet ja punainen Hellas-boksi jököttää kahvinkeittimen vieressä säilöen sisäänsä suodatinpussit ja kahvipaketit; Kolibri-rasiasta löytyy ompelutarvikkeita ja lakupötköpurkki pitää kynät ja muut kirjoitusvälineet aisoissa. Uskon, että myös Markar-purnukalle löytyy käyttöä pikapuoliin, sillä eihän ihmisellä voi olla liikaa säilytysastioita, eihän?