875 grammaa ja verot

Juuri nyt meni sadantuhannen tykkääjän raja rikki 875 grammaa -Facebook-sivulla! Sivu on varmasti monille Rönsynkin lukijoille tuttu, mutta lyhyt alustus kuitenkin:

Eräälle pariskunnalle syntyi vauva 30:nnellä raskausviikolla. Isä perusti Facebook-sivun, jolla seuraa keskosvauvansa selviämistä kuvin ja tekstipäivityksin. Se oli tarkoitettu tuttaville, mutta muutamassa viikossa avoimelle sivulle tulikin kymmeniä tuhansia tykkääjiä ja kannustavia kommentoijia. Isä – jonka arvelen olevan someammattilainen – kiitti kunniasta ja päätti tehdä tyttärensä tarinasta jotain enemmän. Hän aloitti yhdessä Lastenklinikan kummien kanssa keräyksen, jolla on tarkoitus hankkia keskoskaappi ynnä mahdollisesti muuta varustusta Suomen lastensairaaloille.

Itseasiassa yksi keskoskaappi jo saatiinkin lahjoituksena keskoskaappivalmistajalta – kas tässä iloinen tiedote – ja rahaa on kertynyt tähän päivämäärään mennessä 76 000 euroa. Lisäksi isä ”haastaa yrityksiä mukaan”, siis osallistumaan keräykseen esimerkiksi lahjoittamalla siihen tietyn summan jokaisesta ostetusta tuotteesta tietyn ajanjakson aikana.

875 grammaa -sivu on täynnä sydänhymiöitä, kannustusta ja rakkautta. Se on niin positiivinen asia, että minun oli vaikea ryhtyä kirjoittamaan tätä.

Mutta en vaan voi sille mitään, että on aivan karmeaa, jos Suomessa pitää postata alle kilon kokoisen pikkuisen vauvan kuvia Facebookkiin, jotta keskosille saadaan tarpeeksi keskoskaappeja. Se on täysin väärin ja oksettavaa.

Sen sijaan, että esimerkiksi (kuten sivulla kerrotaan)

  • seitsenvuotias lahjoittaa kotitöillä ansaitsemansa kolme euroa keskoskeräykseen
  • rekisteröidymme Ostohyvitys.fi-sivuston käyttäjiksi jotta Ostohyvitys.fi lahjoittaa euron meistä jokaisesta samaiseen keräykseen
  • keskosen isä lausuu, että ”sairaaloissamme voi ollakin vaikkapa Angry Birds- tai vaikkapa PIRKKA-merkkisiä keskoskaappeja. Ei ole mitään väliä, lukeeko keskoskaapissa tai muussa elintärkeässä sairaalalaitteessa yrityksen nimi tai logo, kunhan sillä pelastetaan pieniä ihmishenkiä.”

olisi meillä kaikilla hälytyskellojen soitava. Muistaako joku vielä verot? Niillähän piti rahoittaa kaikkien suomalaisten terveydenhuolto.

En viitsi alkaa hirveästi luetella yritystukia tai Himasia tai huippu-urheilun muutostyöryhmäraportteja, mutta yksi keskoskaappi maksaa kuulemma 27 000 euroa. Suomella, julkisen terveydenhuollon mallimaalla, yhdellä maailman rikkaimmista valtioista, ”ei ole varaa” hankkia riittävästi sellaisia. Ei muuten varmaan ole jatkossakaan, jos nyt turvaudutaan talkoisiin. Sitä paitsi vaippavanhuksilla, heidän omaishoitajillaan, kehitysvammaisilla, päihderiippuvaisilla ja kaikilla rumilla avuntarvitsijoilla menee talkoorahanjaon aikana entistäkin huonommin: he eivät herätä Facebookissa yhtä paljon helliä tunteita ja auttamisenhalua kuin 875-grammainen keskonen. Melkein itkettää tuo Facebook-keräys, mutta eri syistä kuin joitakin muita.

Ai mitä sitten pitäisi tehdä? No vaikka muistaa tämä keskonen seuraavan kerran äänestyskopissa. Soittaa kansanedustajalle ja kunnanvaltuutetulle. Jaksaa kiinnostua yhteisistä asioista ja puolustaa hyvinvointivaltiota ja demokratiaa.

Sekin melkein itkettää, että yritykset ovat näemmä aivan upeita ja mahtavia, jos lahjoittavat keskoskeräykselle rahaa (tai alennuksia). Silloin kun yritykset irtisanovat ihmisiä, tiedotustilaisuuksissa hoetaan, että ei saa unohtaa että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, mutta hyväntekeväisyyden kohdalla sen ilmeisesti saa unohtaa. Otetaan nyt vaikka Olvi. Se onnistuu hienosti tuossa perustehtävässään. Sen sijaan, että se olisi ostanut kallista mainostilaa sanomalehdestä tai bussipysäkiltä ja maksanut lisäksi mainostoimistolle ja mediatoimistolle, se lahjoittaa omassa mittakaavassaan täysin mitättömän määrän omaa tuotettaan keskoskampanjalle ja saa sillä niin sanottua oikeanlaista näkyvyyttä keskosen isän päivityksessä, näin:

”Ja isot propsit myös OLVI:lle, joka lupasi sairaaloiden vanhemmille 480 pulloa kivennäisvettä näin ensialkuun, jos vaikka suuta sattuisi kuivamaan.”

Päivityksellä on 12 300 tykkääjää.

Yhteisöveroa muuten päätettiin juuri laskea neljä ja puoli prosenttiyksikköä.

Edelleen, keskosen tarina on koskettava ja nostan hattua isän tarmokkuudelle elämänsä herkimmillä hetkillä. Ja tarkoitus on läpikotaisin hyvä. Mutta oletteko kuulleet sen vanhan kehitysapusanonnan, että ei pidä kantaa afrikkalaisille vettä vaan opettaa heitä rakentamaan kaivoja? Keräys keskoskaappeja varten on kuin kantaisi vettä afrikkalaisille: lyhyellä tähtäimellä hyvä, pitkällä tähtäimellä vaarallinen.

Heikki Hiilamon kolumnissa puhutaan samasta asiasta mutta Lastensairaala 2017 -keräykseen liittyen:

”Verojen maksamisen ja hyväntekeväisyyden välillä ei tarvitse olla ristiriitaa. Joku saattaa maksaa iloiten veronsa ja sen lisäksi lahjoittaa vielä rahaa hyviin tarkoituksiin. Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner on Perheyritysten liiton puheenjohtajana vaatinut aggressiivisesti verojen alentamista.

Erityisesti ihmettelen Antti Herlinin asemaa sairaalaa rakennuttavan säätiön hallituksessa. Vuonna 2011 Herlin sai osinkoja lähes 55 miljoonaa euroa. Ilman verosuunnittelua niistä olisi tullut maksaa noin 10,7 miljoonaa euroa veroja. Todellisuudessa Herlin maksoi vain alle 0,7 miljoonaa euroa.”

Kommentit (150)
  1. Niin. Rahaa keräytyy hyvään tarkoitukseen. Sitä ihaillaan ja samalla kauhistellaan. Tulipa mieleen: kuinka moni näistä kommentoijista rientää saman tien hoitamaan oman osuutensa tästä rahoituksesta (josta siitäkin osa menee hallinnointiin)? Kuinka moni julkisvallan kritisoija ryhtyy itse ehdokkaaksi vaaleissa parantaakseen asioita? Kuinka moni kysyy itseltään: mitä minä voin tehdä yhteiskunnan hyväksi – ja ryhtyy myös toimeen? Kiitoksia kaikille jotka sen tekevät. Ja kiitoksia myös isälle, joka perusti tämän 875-sivun ja muille jotka tarttuvat toimeen. Meillä on hyvä terveydenhuolto, jos sitä vain osamme oikein käyttää. Näin se paranee edelleen.

  2. Luin kaikki viestit, ja melkein poru tulee, kun ajattelee tätä ihmisten sisälukutaitoa. Eikä ole mikään ihme, että niitä verorahoja ei löydy, kun äänestäjien ymmärrys (edes perustasolla) siitä, miten yhteiskunta pyörii, on tasan nolla.

    Huvittavin kommentti oli kuitenkin ”Muistathan, että ammattitaitoinen ja hyvä toimittaja osaa ottaa vastaan eriäviä mielipiteitä ja kritiikkiäkin.”Turhaan raivoatte”-puolutus kuullostaa teini-ikäisen kiukkukohtaukselta. :)”

    Ilmeisesti kirjoittajan olisi pitänyt vastata myös näihin ”olet oksettava/katkera/kateellinen/paska toimittaja ja huoraat aiheesi muilta” -sanayrjöihin, että kiitos hyvästä keskustelusta ja uusista näkökannoista.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *