Miksi olet mieluummin nainen kuin mies?

Naiset, missä asioissa tunnette empatiaa miehiä kohtaan? Milloin ajattelette, että huh, onneksi en ole mies?

Tässä joitakin isoja ja pieniä asioita, joita itse olen ajatellut, ihan henkilökohtaisia ja subjektiivisia kokemuksia siis.

  • Isien asema suhteessa lapsiin, erityisesti avioeroriitatilanteessa mutta muutenkin. Minulla ei lapsettomana tietysti ole tästä omakohtaista kokemusta, mutta silti.
  • Naisella lapsen hankkiminen on paljon enemmän omissa käsissä oleva elämänvalinta.
  • Jos haluaa ns. rantakropan, mies joutuu tekemään enemmän töitä, miehen rantakroppaideaali on tiukempi kuin naisen. Siis jos haluaa, en näe miksi kaikkien pitäisi haluta.
  • En haluaisi olla lyhyt ja pieni mies. Lyhyt ja pieni nainen voisin ollakin.
  • Urheilutoimittajapiireissä ja urheilujärjestöpiireissä naiseus on plussaa, koska naisia on niissä vähän. Olen ihan selkeästi hyötynyt sukupuolestani niissä. (Toimittajapiireissä noin yleisesti mieheys olisi plussaa, koska miehiä on nuorissa toimittajasukupolvissa vähän.) Tosin urheilutoimittajanaista myös vähätellään ja tytötellään aika surutta, mutta aliarvostustakin voi käyttää hyväkseen.
  • Jos haluaa irtoseksiä, sitä on varmasti paljon helpompi saada naisena kuin miehenä. Siis jos haluaa.
  • Aloitteentekovastuu erityisesti baariskenessä on aivan liikaa miehillä. Olen varmaan itsekin joskus väsyneenä tai huonotuulisena sanonut pahasti ihan nätisti juttelemaan tulleille miehille, anteeksi siitä. Ihailen ja arvostan rohkeaa aloitteentekoa, erityisesti kun miehestä näkee, että hän on todella kerännyt kaiken rohkeutensa. Siksikin, kun olen itse täysin pelkuri aloitteentekijä. Eli tämä perinteinen malli sopii kyllä minulle oikein passelisti (toisaalta en ole about ikinä edes etsinyt saati löytänyt miehiä baareista), ja ymmärrän, että ujoilla miehillä on kohtuuttoman vaikeaa.
  • Miehen odotetaan tarjoutuvan aina kantamaan ja seisomaan. Maksamaan ei onneksi enää niin paljon, vaikkakin kai toisissa piireissä kyllä yhä.
  • Intistä olen henkilökohtaisesti miehille kateellinen, haluaisin vastaavan kokemuksen itsekin. Mutta ymmärrän että kaikki eivät siellä viihdy. Epätasa-arvoinen systeemi.
  • Naisvuokralaiset ja erityisesti -alivuokralaiset ovat miehiä halutumpia. Varmaan on naisena helpompi saada myös liftauskyyti ynnä muuta sellaista, jossa naisia ajatellaan jotenkin luotettavampina tai ainakin vaarattomampina kuin miehiä.
  • Potenssin jännittäminen, karseaa!
  • Saan itkeä kun itkettää.
  • Saan olla kiinnostunut ihan mistä tahansa asioista, erikoiset ja sukupuoliroolille vieraat kiinnostuksen kohteet ovat korkeintaan ”erikoisia”, eivät ”epäilyttäviä”.
  • Naisten pyörän tanko.
Kommentit (66)
  1. Hei Vierailija, 27.5, ja klo 11.02

    vauvojen ja lasten kulttuuriiin sidottuihuin ympärileikkausten kohdalla puhutaan perinteisistä tai yhteisöllisistä toimista; ei tavasta hoitaa esim, syöpää.

    Jos olet jostain lukenut, lähdeviitteiden kanssa, että miesten rituaaliset ympärileikkaukset vähentävät miesten eturauhassyöpää, tai muuta sairastumisriskiä, kirjoita toki!

    Toivoisin jatkossa, että lukisit kirjoitukseni; olen vain todennut, että nykyinen lainsäädäntö (monien vuosien ponnistelujen jälkeen) takaa myös isille oikeuden hoitaa kotona omiansa, ja äiti saa käydä töissä. – Itse näin alustavasti olen sitä mieltä, että perheet itse saavat päättää, kuinka toimivat. En usko ihmisten ”pakottamiseen”.

    Jos ns. naisten työt ovat huonommin palkattuja – juu ovat! Mutta mitä se nyt tähän vanhempainvapaaseen liittyy? Siis käytännössä, niiden perheiden kohdalla, jossa vaimo on valinnut matalapalkkaisen alan, ja mies tienaa?!

    Eikö niiden perheiden lapset tarvitse yhtä paljon isän hoivaa ja läsnäoloa kuin samanlaista palkkaa ansaitsevien pariskuntien piltit?! – Eli eikö tässä juuri törmätä siihen että töitä arvotetaan rahallisesti eri tavalla?

    – Ja että yhtä aikaa on perheitä, joissa valitaan se ”naisen vähäpalkkaisesta uranvalinnasta” johtuva yhtälö, kun isä jää kotiin, saadakseen suhteen lapsiinsa – ja ehkä antaakseen vaimolle tilaisuuden edetä urallaan, siinä sivussa; mistäs minä tiedän.

    Sanon vain, että nykyinen lainsäädäntö takaa meille kaikille oikeuden hoitaa ja kasvattaa omaa vauvaa kotona. Jos jotkut perheet päätyvät johonkin muuhun, se on minusta heidän ratkaisunsa, ei yhteiskunnan päätettävissä oleva asia.

    Minusta pääasia on se, että lainsäädäntö toimii; ihmisten pakottamiseen en usko.

    – Mitä muuten tarkoittaa ”rusinapulla-feminismi”, liittyen minun pitkälliseen työkokemukseeni ja mielipiteisiini?!?

    Ja jos et viittaa minuun, tee se jatkossa selväksi.

    Char

  2. ”Tiedätkö sinä maata tai kulttuuria, jossa poikien esinahat jätettäisiin kategorisesti rauhaan?”

    En tiedä, ikävä kyllä. Aidoista lääketieteellisistä syistä olen toki samaa mieltä: naisen rintojen poistaminen rintasyövän takia ei myöskään ole naisten sukupuolielinten silpomista.

    ”Re: väkivalta – jos oikeasti luit pitkät kirjoitukseni, en ymmärrä, miksi haluat nostaa hattua sille, että totean naisten olevan täysin kykeneväisiä väkivaltaan.”

    Mielestäni on hienoa, että tässä kohtaa edes vihjataan, että myös naiset ovat kykeneväisiä siihen. Väkivalta, esimerkiksi parisuhdeväkivalta, ei mielestäni ole kokonaisuutena ilmiö, joka ”johtuu siitä että miehet hakkaa naisia”. Mielestäni väkivaltakeskustelu kulminoituu liikaa siihen, miten monta naista saa naamaansa vuodessa, ja miten voisimme auttaa heitä. Mielestäni yhtä arvokas, jollei arvokkaampi, kysymys olisi, mikä aiheuttaa ihmisissä (ml. molemmat sukupuolet) sitä väkivaltaa, ja miten voimme auttaa ihmisiä olemaan tarttumatta nyrkkiin tai veitseen ennen kuin uhreja on syntynyt.

    ”Toki yhteisö voi yrittää pakottaa vanhemmat huolehtimaan lapsista tasavertaisesti, mutta itse näin maailmaa nähneenä, monia lapsia hoivanneena, ja useamman perheen arkea seuranneena en usko, että yhteisöllinen pakottaminen olisi paras ratkaisu noihin ongelmiin.”

    Tietyllä tapaa olen samaa mieltä: kyse on valinnoista.

    ” josta sinäkin muistaakseni kirjoitit: miesten palkat ovat usein parempia kuin naisten”

    Toisaalta, mielestäni (voin kaivaa myös tutkimuksen, jos tahdot) suurin osa tilastoidusta palkkaerosta ei selity naisten syrjinnällä. Naisten palkat ovat siis osittain miesten palkkoja matalampia ihan heidän omista henkilökohtaisista valinnoistaan johtuen.

    Samalla tapaa, kuin voidaan kokea ”lapsenhoitoroolin” yhteiskunnallinen pakottaminen tavallaan ikäväksi, voidaan kokea myös ”palkkaeron” yhteiskunnallinen pakottaminen ikäväksi. Tai sitten voidaan leikkiä rusinapullafeministejä, ja sanoa että meidän karkit tänne, muttei meiltä karkkeja pois.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *