Selittäkää Girls-sarja ynnä muuta

Kollega naapuritoimituksesta tuli kertomaan että hänen graduhaastateltavansa ovat kehuneet blogiani. Ja ihmetelleet, kun ei se enää päivity. Ilahdus ja syyllisyys! Otan itseäni niskasta kiinni.

Kirjoitan Rönsyä periaatteessa työajalla, mutta kun ei se työaika oikein riitä. Viime aikoina aikaani ovat vieneet erityisesti natsit ja opettajat. Eivät siis samat ihmiset.

Koko viime viikon tein etätöinä opejuttua, paniikissa siitä etten ehdi, että kaikki joille yritän soittaa ovat lomalla, että olen tulossa kipeäksi, että purettavia nauhoja on sata tuntia, että pääsiäinen menee kirjoittaessa.

Sitten torstaina juttuni siirtyi yhdellä lehdellä eteenpäin. Hartiani lysähtivät helpotuksesta miltei lattiaan eivätkä sieltä enää nousseet koko pääsiäisen aikana. 

Mutta kuten varmaan kaikilla bloggaajilla, minullakin aihekynnys nousee sitä korkeammaksi, mitä kauemmin olen kirjoittamatta. Lääkkeeni vaivaan: jos ei keksi yhtä isoa, voi ripotella monta pientä, tähän tapaan.

  • En tajua Girls-sarjaa, vaikka kaikki muut ilmeisesti niiiin tajuaa. Pitäisikö mun nauraa? Pitäisikö mun samaistua? Muistella omaa parikymppisyyttäni? Nauttia hienoista henkilöhahmoista? Mua ei naurata, en käyttäytynyt noin parikymppisenä enkä tiedä ketään joka olisi käyttäytynyt (teininä olisin voinutkin, mutta eikö tässä se pointsi juuri ole, että noi on nuoria aikuisia?), en tajua mitä hienoa on henkilöissä jotka eivät ole realistisia eivätkä hauskoja. Tiedän että tämä kuulostaa nuivalta pyh-puuskahdukselta, mutta olisipa ihan oikeasti kiva tietää, miten sarjaan tulisi suhtautua?
  • Katsoin vahingossa elokuvan Hella W telkasta pääsiäisenä. Se oli valaistu jollain elokuva-alan Instagramilla. Ja musiikki, no se oli elokuva-alan, hmm. Mikä?
  • Katsoin myös Litmas-dokkarin. Se on jännä, miten vakavasti tuohon urheiluun pitää aikuisten (miesten) mielestä suhtautua. Urheiluhan on ihanaa, mutta oikeesti, hakea nyt maailman ääristä nimekkäät pelaajat yksi toisensa jälkeen ammattimaisesti ja asiallisesti lausumaan, että ”Jari oli tosi hyvä pelaaja” – no niin oli, onko teillä mitään muuta sanottavaa, dokumentaristit?
  • Sen sijaan Tyler Hamilton -kirja, suosittelen. 
  • Kaksi Mignon-munaa peräkkäin, ilman juomataukoa. Ystäväni sanoi, että pitää minua esikuvanaan karkinsyönnissä.
  • Onko koskaan, ja tarkoitan nyt pyöreästi kolmea viime vuosikymmentä, ollut näin kaunista kevättalvea Etelä-Suomessa?
  • Seurasaaren ravintola-kahvila on omituisesti auki (ja sisustettu). Jos se olisi auki joka päivä ja myöhään iltaan, siitä voisi keväisin ja kesäisin tulla samanlainen ihana tunnelmallinen oleilupaikka kuin vaikka Ursulasta, Torpanrannasta, Kasinonrannasta ja tavallaan Regatastakin. Aurinkoinen terassi, klassista musiikkia, metsikköä ja meri.
Kommentit (50)
  1. VierailijaG
    13.4.2013, 19:55

    Jotenkin Girls tuntuu siinä todenmukaisuudessaan jotenkin liikaa sen ohjaajan omilta fantasioilta. Jotain sellasta että se haluaa villin suhteen jonkun sponttaanin&boheemin seksiaddiktin kanssa. Sarjan muut hahmot on tehty myös sellaisiksi, että he vatvovat aika epäuskottavan paljon sen päähenkilön elämää. Miksi nyt tää paljon ylistetty Nuori Naisohjaaja ei voisi tehdä jotain sarjaa, jossa olisi jotain uutta ja esimerkiksi jotain hauskaa eikä jotain liioiteltuja parisuhdeongelmia? Ihan pepusta.

  2. Kahden jakson jälkeen annoin Girlsin olla. En tajunnut. Enkä edes tunne tuolla tavalla käyttäytyviä ihmisiä. No, ei kaikkien sarjojen tarvitse kolahtaa. Riittää sitä katsottavaa muutenkin.

    Ja kyllä, tämä kevättalvi on ollut hieno!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *