Sukupuolineutraalius, en tiiä

Suomen kieli on paras. Suomen kielessä ei erotella tyttöjä ja poikia.

Ruotsissa on meneillään kuuma ”hen-debatten” eli keskustelu siitä, pitäisikö hon- ja han-pronominit korvata sukupuolineutraalilla hen-pronominilla. Keskustelu on jotenkin tosi hassu. Että muutammeko yhteisellä yhtäkkisellä päätöksellä kieltä. Ei yksittäistä termiä (vrt. vaikka laittomat siirtolaiset/paperittomat) vaan hyvin yleistä, koko ajan toistuvaa pronominia.

Muutoksesta puhuminenkin on jotenkin ihan hassua.

”Aloin käyttää sitä viime viikolla tunneillani lukiolaisille”, kertoo Linus-niminen opettaja Dagens Nyheterissä. Ihan kuin kyse olisi jostain uudesta opetusmetodista tai piirtoheittimestä. ”Ei tullut mitään reaktiota. Ehkä oppilaat kuuntelivat huonosti tai sitten he vain hyväksyivät saman tien.”

Ihanaa että me suomenkieliset vältymme koko debatilta, lopputuloksesta riippumatta (sitä paitsi en tajua, miksi ruotsalaiset konstruoivat henin, lainaisivat ennemmin meiltä hänet).

Samaisen Linuksen ja hänen puolisonsa Saran kaksi lasta kasvatetaan sukupuolineutraalisti. Lapsilla on erikoisnimet (Sasha ja Nikki), he eivät ole tyttöjä tai poikia vaan hen tai barnet, ja he vaihtoivat päiväkotia, kun edellisessä lapsia puhuteltiin tytöiksi ja pojiksi.

Näitä sukupuolineutraalijuttuja on Suomessakin ollut, jopa Imagessa, mutta minä en jotenkin saa tätä pureksittua. Mitä mieltä tästä pitäisi olla? Inhoan pinkki/sininen-jaottelua, mutta olisiko tässäkin asiassa joku keskitie, tolkku ja kohtuus?

Mitä sanotte? Ja tiedättekö, onko muissa maissa ja kielissä käyty hen-debatteja?

Kommentit (14)
  1. Nyt on pakko vielä sanoa, ettei sukupuolisensitiivisyys käsittääkseni todellakaan lähde tabula rasa -ajatuksesta. Jokaisella lapsella on oma sukupuoli-identiteettinsä, ja sitä tulee tukea. Biologiselta (ja siten hormoniselta) kannalta sukupuoli on todella monimutkainen konstruktio, eikä biologia läheskään aina käy yksiin lapsen identiteetin kanssa. Nykytietojen valossa tuo identiteetti tai käsitys sukupuolesta ilmeisesti kehittyy kohdussa.

    Taisin sanoa jo aiemmin, että sukupuolen kieltäminen ei ole tietenkään ole järkevää. Mutta moninaisuuden huomioon ottaminen on. Sukupuoliroolit ovat monelle kovin ahdistavia. Siitä olen aivan samaa mieltä, että ”tyttömäisten” tai ”poikamaisten” leikkien arvottaminen pitäisi lopettaa.

  2. Omat ruotsia puhuvat lapseni ainakin sekoittavat niin lahjakkaasti han ja hon pronominit, että niiden olemassaolosta ei ainakaan voi syyttää heidän sukupuolikäsitystään…kamalaa sotkua, siinä samassa menisi hen yhtä hyvin, tai hyn, hin, hån – whatever.

    Mun mielestä lapsen oikeus on hahmottaa oma sukupuolensa, sillä se on tärkeä osa-alue minuuden rakentamisessa. Aikuisen vastuu ja velvollisuus taasen on viestiä lapselle, että lapsi omana itsenään, ja täten myös sukupuolensa edustajana, on hyvä juuri sellaisena kuin on: riittävä, pystyvä, kaunis, ainutlaatuinen ja rakastettu.

    Oman suppean seurantatutkimuksen perusteella lapsi iloitsee sukupuolestaan ja sukupuolielimistään. Lapsi tykkää myös puhua siitä, kenellä on pimpsa ja kenellä pippeli. Sukupuoli on lapselle yksi ulottuvuus, joka auttaa hahmottamaan omaa itseä ja ympäröivää maailmaa. Siis yksi ulottuvuus monista!

    Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen ihanne taas lähtee käsityksestä, että ihminen on tyhjä taulu (tabula rasa), ja hänet (kätevä kyllä kieltämättä tuo hän-pronomini!) kasvatetaan jonkinlaiseksi. Lapsi on kuitenkin paljon muutakin kuin kasvatuksen tulos. Sukupuolilla on omat biologiset ja hormonaaliset eronsa, joiden olemassaolon kieltäminen tuntuu ainakin itsestäni erikoiselta.

    Pointti olisi mielestäni se, että kasvatuksessa ei pyrittäisi neutraaleihin sana/väri/vaatevalintoihin, vaan siihen että jokainen Estelle, Mikko, Ruu, Benjamin, Annika, Ville, Haider tai Zuhur saisi pimpsastaan tai pippelistään huolimatta valita sen lelun, leikkiseuran ja leikin, mikä itsestä tuntuu luonnollisemmalta ja me aikuiset lopettaisimme näiden valintojen arvottamisen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *