Mitä hyvän hömppäsarjan tulee olla


Olen sarjahiiri ja vannoutunut Netlix-maratoonari (ainut laji, jossa moisiin suorituksiin taivun). Ihan kaikkea kuraa en kuitenkaan katso – ainoastaan tarpeeni mahdollisimman hyvin  tyydyttävää kuraa! Hyvässä tai ainakin koukuttavassa katsottavassa täyttyy parhaimmillaan mahdollisimman moni näistä kriteereistä:

1) Parrakas, karismaattinen mieshenkilö.Lisäpisteitä tulee kaulatatuoinneista, pikkurikollisuudesta ja viiltävästä sarkasmista. (Ja huom, kaikki nämä seikat eivät vastaa tosielämän ihanteita…)

2) Mustaa ja/tai sopivan epäkorrektia huumoria. Siedän jopa sovinistissävytteisen vitsailun, jos dialogista tulee tunne, että sarjan käsikirjoittaja tietää mistä puhuu. Ei seksivitsejä itsetarkoituksellisesti vaan pientä yhteiskunnallista tai ihmissuhdekritiikkiä sisältäen, kiitos!

3) Voimakas naishahmo/hahmoja. Kauniisti harmaantunut bosslady, nuori menestyjä, räävittömiä kommentteja heittävä anarkistimuija tai joku muu mieletön dudette piristää pimeitä iltoja ja inspiroi itseäkin olemaan edes hieman enemmän oman elämänsä Wonder Woman.

4) Tarpeeksi jaksoja. Piru periköön sarjat, joista on tehty vain yksi tuotantokausi, jossa on neljä vartin kestävää jaksoa. Kun on linnoittautunut sohvalle ruokien, juomien, vilttien ja vitutuksen kera, on katsomisnautintoa oltava tarjolla useamman tunnin verran.

5) Ei mielellään eläinaiheita, ei varsinkaan toislajisten toverien kaltoinkohteluun liittyviä – en halua liian raastavia emootioita arvokkaaseen aivojennollaus aikaani vaan toteutan maailmanparannus- ja hoivavimmaani sitten reaalimaailmassa.

6) Ei liikaa fantasiaelementtejä. Tykkään maagisesta realismista, kummallisista ja mielikuvituksellisista elementeistä upotettuna arkiseen kerrontaan, mutta toistaiseksi en ole onnistunut katsomaan kokonaista sarjaa täynnä tonttuja ja peikkoja.

7) Visuaalisesti miellyttävä kuvaus ja kerronta. Joidenkin sinällään ihanien indiesarjojen ongelmaksi muodostuu se, että ne on kuvattu ikkunattomassa huoneessa heiluvalla käsikameralla. En vaan jaksa katsoa työpäivän päätteeksi tai viikonlopun vietoksi ohjelmaa, joka on kuvattu perunalla. Kaipaan kauniita värejä, miellyttäviä miljöitä ja kiinnostavasti stailattuja tyyppejä.

Taistelen neuroottisuuttani vastaan, ja päätän listan parittomaan lukuun. Nyt vain odottelen, että peili särkyy käsiini ja pahanilmanlinnut pilaavat loppupäiväni. Toisaalta seiskaa pidetään täydellisyyden lukuna, joten ehkäpä pieni listani on nyt sitten täydellinen!

kulttuuri leffat-ja-sarjat
Kommentit (2)
  1. Oletko katsonut White Lotuksen? Ykköskausi koukutti minut oitis ja kakkoskautta odoteltiin Turjakkeen kanssa intopiukeana molemmat. Eka kausi on keyempi kuin kakkonen, mutta jotain taikaa niissä molemmissa on.

    1. Oi kyllä!
      Ykköskausi on jo katsottuna (Jennifer Coolidge on u p e a!) ja kakkonen on seuraavana listalla – toivottavasti synkempikin tunnelma tempaa mukaansa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *