”Seksi on muodostunut hankauksesta ja kuvitelmista ” – Seksuaalikasvatusta viime vuosikymmeniltä

Monenlaisia ihmissuhdeteoksia on tullut töissä ja opinnoissa kahlattua läpi, ja tällä kertaa vuorossa ovat toimiston kirjahyllystä löytyneet seksiä käsittelevät opaskirjat ja -vihkoset. Elämää ja erotiikkaa seitkytluvulta tähän päivään! ♥


Comfort: Rakasta hellästi
(-72)

”Vihdoinkin rakastamisen oppikirja, joka on älykäs, vakava ja vailla kaikkea tosikkomaisuutta.”

Onkohan tekijän lempeä sukunimi ihan syntymässä saatu? Anyways, 70-luvun kirjassa niin rakkaus kun karvatkin saavat kukoistaa vapaasti (teoksen kuvitus voisi olla oivaa karvaterapiaa nykyajan posliinisen pornokuvaston kanssa kasvaneille nuorille). Häpy- ja kainalokarvojen poisto on kirjoittajan mukaan suorastaan pahasta. Hän kertoo seksitavoista pitkälti itsensä ja kumppaninsa näkökulmasta, informoi heidän mieltymyksistään ja toteaa muunmuassa että ”sado-maso” on turhaa höpötystä. Seksin harjoittamisen tapoja nimineen (vesilaitos! cuissade! flanquette!) luetellaan kuitenkin hengästyttävän runsaasti, ja mukana on myös ihan aiheellista varoittelua vaikkapa liian kovan kuristamisen ja peräaukon bakteerien vaaroista. Kirjassa kannustetaan viettelemään puolisoa erilaisilla asuvalinnoilla, kuvauksen ja kuvituksen perusteella aika erikoislaatuisillakin sellaisilla. Teos suhtautuu avoimesti ja asiallisesti esimerkiksi vapaaehtoiseen lapsettomuuteen, aborttiin ja erilaisiin terveyskysymyksiin. Biseksuaalisuutta sivutaan ihan varovasti, homoseksuaalisuuden kirjoittaja kertoo sen sijaan rajanneensa pois tämän teoksen sisältämistä rakasteluhommista. Kuohkeakuontaloinen piirrospariskunta hauskoinen asentoineen on hulvaton ja aika harmiton kuvitus. Piirroksissa on kyllä kuvattu niin asennot kuin anatomisetkin asiat kiitettävällä tarkkuudella.

Kitzinger: Naisen seksuaalisuus (-84)

”Käänteentekevä teos naisen seksuaalisuudesta naisen omasta näkökulmasta nähtynä”

Hieman imelän oloisilla mustavalkokuvilla ja ajatelmilla höystetty kirja kertoo nimensä mukaisesti naisen seksuaalisuuden ilmenemisestä eri ikäkausina ja elämänvaiheissa. Kuvissa esiintyy niiden lipevyydestä huolimatta melko monipuolinen kattaus ihmisiä: vaalea ja ruskeaihoisia, nuoria, ikääntyneitä,heteroita ja homoseksuaaleja, vammaisia jne. Teos on edistyksellinen myös esimerkiksi siinä, että  ’lesbolaisuus’ tunnustetaan myös tekstiosuudessa yhtä lailla onnea ja tyydytystä tuovaksi tavaksi rakastaa kuin miehen ja naisen välinen suhde. Myös yksinelämisestä kerrotaan neutraaliin sävyyn. Kirja haastaa useassa kohtaa miehistä seksikäsitystä ja patriarkaattia.Kirjailija on kehitellyt aikoinaan äitiysvalmennusta, mikä näkyy äitiys-,raskaus- ja synnytysosioiden laajuutena ja varsin visuaalisina imetyskuvina joissa esimerkiksi naisen molemmissa rinnoissa roikkuu ipana ja mieskin on messissä fiilistelemässä herkkää hetkeä. Kirjan nainen on oikea äiti Maa: luonnollinen, lempeä ja hedelmällinen, seksuaalisuudessaan sensuelli ja sulokas.


MITÄ SE ON ? (-81)

” Vertaansa vailla oleva tietokirja sukupuolisuuteen heräävälle nuorelle, mutta myös uusia näköaloja tuova opaskirja kokeneellekin aikuiselle. ”

Teoksen johdannossa kerrotaan hauskana anekdoottina, että kirjan työnimenä oli ”Tussut vastakkain”, jota kustantaja ei kuitenkaan hyväksynyt lopulliseksi nimeksi. Kyseinen nimi olisi teoksen tekijäjoukon mielestä ollut hauska, harvinainen, tunnepitoinen ja tarpeeksi mystinen kuvaamaan seksiä. Kirjassa on todella lyhyitä kappaleita, joita keventävät höpsöt vitsit ja uskomukset. Kirjassa on kiitettävästi ehkäisyvalistusta ja keskiaukeamalla muutama kovin graafinen kovalla salamalla räiskitty valokuva sukupuolielimistä,yhdynnästä, masturboinnista,ejakulaatiosta ja tamponin asettamisesta. Nainen on sievä blondi trendikkäässä kampauksessa, miehellä on epäilemättä ajan hermolla olevat himoköyrijäviikset ja hieman häiritsevä ristikoru kaulassa. Kuvissa komeillaan kaikkine karvoineen ja lettu todellakin levällään! Kirjan lopussa on seksisanastoa, joista osa oli itsellekin vieraita. Kuuluuko sinun sanavarastoosi esim. sutiluukku,tattispala,nippi, mulperi, masiina, kroko,jörsta, kaataja, kankimies,ihoihminen tai fjössi ? Rakkailla lapsilla on totisesti monta nimeä, näiden liikanimien rinnalla vaikkapa arkikieleen vakiintunut ”vittu” alkaa tuntua huojentavan helpolta vaihtoehdolta. En tiedä, onko sanakirjan pyhittäminen niin suurelta osin slangisanoille ollut ihan relevantti valinta, mutta ainakin tiedän minkä teoksen pariin kääntyä kun etsin römpsäretoriikkaa tulevalle rap-albumilleni tai runoteokseeni.


Tri Stanway: Aistillisen rakastamisen opas (-89)

”Uusi lähestymistapa seksuaalisuuteen ja eroottiseen rakkauteen”

Aidsin aikakaudelle johdantotekstin perusteellakin sijoittuva teos on kuvitettu hieman kämäisin väripiirroksin. Seksitauteja on pyritty kitkemään irtosuhteita suitsimalla. Kirja keskittyy  siis kannustamaan monogamisen parisuhteen ja sen vuorovaikutuksen sekä erotiikan ylläpitämiseen, koska ”useimpien parien  parhaat onnen edellytykset ovat juuri heidän nykyisessä suhteessaan eivätkä suinkaan siinä, jonka he  e h k ä pystyvät kehittämään jonkin toisen partnerin kanssa.” Liehittely, viettely.. teos etenee kronologisesti käyden läpi pariskunnan kohtaamiseen ja suhteen muodostumisen vaiheet.Otsikot kuten ”Kehosi on seksin temppeli” saa pienen yrpän nousemaan kurkkuun, mutta sitä vastoin intiimiydestä ja haavoittuvuudesta puhutaan kovin kauniisti, esimerkiksi miehen yhtäläinen tarve hellyyteen ja sylissä olemiseen on tuotu herkästi esille. Kirjassa on myös erikoisia pariharjoitteita, kuten puolison kuvan piirtäminen – kuvaten hänet realistisen ulkomuodon sijasta esimerkiksi kasvina! Tässä kirjassa muuten siistitään sekä omia että kumppanin karvoja osana seksielämää.

 

Hivpoint: Seksiä on monenlaista (2018)

”Ihmisen seksualisuus on paljon enemmän kuin pelkkä keho. Se on kokonaisuus johon vaikuttavat myös omat ajatukset ja tunteet.”

Ysärin aikana on ilmeisesti otettu aimo harppauksia eteenpäin ainakin teorian tasolla, sillä 2000-luvun oppaissa ovat niin seksuaalisuuden kuin sukupuolenkin moninaisuus esillä ihan eri tavoin kuin aiemmin. Suuri osa seksiin liittyvästä materiaalista on nykyään löydettävissä, katsottavissa (Netflixin Sex education!❤️)ja luettavissa netistä, joten toimistoltakaan ei löytynyt mitään tuoreita seksikirjoja, ainoastaan muutamia tällaisia vinkkivihkosia. Siinä missä kasarikuvat näyttivät vähän hupsuilta, tässä ajassa piirroskuville on taas tarvetta. Kun nettiporno näyttää ihmiset kiiltokuvamaisina hahmoina jättipeniksineen ja viivapimperoineen, ovat söpöt piirroshahmot paljon pitistävämpää ja monipuolisempaa katsottavaa. Vihkosessa esitellään erilaisia seksin tekemisen tapoja simppelisti ja seksitaudeista muistutellen, mutta siinä tulevat kivasti esiin myös erilaiset kehot, sooloseksi sekä se tosiasia, että kaikki ihmiset eivät edes kaipaa seksiä joko toisten kanssa tai edes yksin.

S

Seksi ja trans (2019)

”Tämä opas on tarkoitettu transihmisille ja transihmisten kanssa seksiä harrastaville”

Tämä julkaisu on teemoiltaan ja kieleltään jo aika kaukana 70-luvun oppaasta, mutta vapaus seksuaalisessa ilmaisussa yhdistää niitä, joten jollain tavoin ympyrä sulkeutuu. Toki trans (=ei koe syntymässä määriteltyä sukupuolta omakseen) ja jotkin muut oppaan käsitteet ovat verrattain tuoreita teemoja arkipuheessa. Vaikka opas onkin suunnattu tietylle kohderyhmälle, on siinä jokaiselle hyödyllistä tiivistettyä tietoa esimerkiksi suostumuksesta, turvallisuudesta ja kommunikaatiosta – avainasioita kaikessa kanssakäymisessä. Se myös esittää seksualisuuden laajemmassa valossa kuin pelkkänä penetraationa tai ylipäätään seksin harrastamisena. Oppaassa on aivan mainiosti moninaisuutta huomioivat ja hauskan näköiset piirroskuvat, joita soisi olevan enemmänkin. Toivottavasti tästä tulisi joskus laajempi teos!

Loppuun vähän vanhaa eroottista runoutta (otteet runosta ”Lemmen nostaminen”, kerätty Kiteeltä tai Ilomantsista vuonna 1828. SKS/Kansanrunousarkisto):

Hei lempi, heräjä lempi
tämän piian pillun päälle,
tämän lapsen lantehille,
tämän peipposen perälle.
Nouse kiihko kiimasuosta,
häkärä häjyn perästä,
tallista orihin kiihko,
tamman kiihko tanhuvasta.

Tule jo kyrpäjen kuningas,
paljaspää papurokallen,
pane kyrvät kyntämään,
kivekset kilisemään
nahkapallit naukumaan,
päästä kyrvät kytkyistä,
karvavarret kahleista.

Suhteet Parisuhde Seksi Terveys

Vastoinkäymiset kasvattavat (lähinnä k*rpää otsassa)


”Masennus opetti nauttimaan elämästä”

Koen pieniä ärsytyksen värähdyksiä, kun taas kerran joku julkkis kertoo kasvaneensa ihmisenä ja naisena ja hevosena ja puhjenneensa kukkaan ja vieläpä valaistuneensa vakavan sairauden, masennuksen tai muun vttumaisen vastoinkäymisen seurauksena ja ansiosta. On tietysti mahtavaa, jos hankaluuksista selviää ”voittajana” ja vielä bonuksena tulee jotenkin paremmaksi ihmiseksikin, mutta haastan ajatuksen siitä, että ihmisen on koettava jotain kamalaa muuttuakseen paremmaksi tai oppiakseen arvostamaan elämää. Olen törmännyt jopa tyyppeihin, jotka kokevat häpeää tai huonommuutta siitä, että heillä on ollut onnellinen lapsuus tai kaikin puolin ihan tavallinen elämä – mitä ihmettä, nyt niitä valoja päälle!

Ehkä tässä puhuu vain oma katkeruuteni, sillä en koe, että masennusjaksot, menetykset tai tuhoisat ihmissuhteet olisivat tehneet minusta mainittavasti mukavampaa, saati fiksumpaa tyyppiä – päin vastoin. Masennus on murtanut mieltäni kiitettävän kovasti ja saanut ihmissuhteet säröilemään sekä taatusti tuottanut aiheetonta huolta ja harmia sekä itselleni että muille. Jotkut menetykset ovat olleet lähes musertavia, ja saavat edelleen aika ajoin kyyneliin. Kipeät kokemukset seurustelu- tai kaverisuhteissa ovat heikentäneet luottamustani rakkauteen ja ihmisiin yleensä. Perusturvallisuuteni on hemmetin heikko ja kiintymyssuhdemallini semisti sirpaleinen .. Eli kovin paljosta en kipeitä kokemuksia voi kiitellä.

En päivääkään vaihtaisi pois?

Kuoleman porteilla käväisy voi varmasti saada aikaan fiiliksen uudesta elämästä, tai mielenterveyspulmien selättäminen kannustaa jatkamaan arkea hieman aiempaa energisemmin, mutta en osta sitä ajatusta, että kärsimisestä saisi aina sen kirkkaimman kruunun! ”En vaihtaisi päivääkään” on yltiöoptimistinen klisee, ja vaikka vanhoja ei tarvitsekaan kaivella tikku silmässä ja peräosastossa, aika moni voisi varmasti vaihtaa parempiin päivät, jolloin koki vaikkapa päihdepsykoosin, traumatisoivan väkivallanteon tai sydäntä raastavan välirikon.

Suattaapi olla omasta pessimistisestä asenteestani kiinni, mutta odottelen yhä vain (turhaan) viisautta valuvaksi suoraan suoneen erinäisten kurjien ajanjaksojen jälkeen. Jos jotain hyvää ja kaunista olen koettelemuksista oppinutkin, niin kahta suuremmalla kapustalla olen saanut törppöjä toiminta- ja sopeutumismalleja kannettavaksi. Lisäksi jokainen uusi hylkääminen, kaltoinkohtelu tai muu kamala kokemus heittää minut kaksi askelta taaksepäin pelilaudalla, ja joudun jälleen nuolemaan pitkään haavojani tai tukeutumaan terapiaan.

Kärsimys ei (ole aina) kaunista

Mielestäni voi menestyä maailmassa vallan mainiosti vastoinkäymisistä huolimatta, mutta erityisen mukavaa haaveiden tavoittelu on ilman menneitä murheita. Angsti tai ahdistus ei estä ihmissuhteita, mutta niiden luominen on saletisti sujuvampaa ilman mitään perhanan pelkotiloja. Opintojen, parisuhteen, kaveruuden, työelämän tai terveydestä huolehtimisen ei tarvitsisi olla veristä Via dolorosaa päivästä toiseen, ihan tavallinen tallaaminenkin on sallittua. Vastoinkäymisistä on tietysti veisteltävä voimaa tai ainakin huonoja vitsejä, kun ei muutakaan voi, mutta älä ainakaan ihmispolo kaipaa itsellesi traagista taustatarinaa, jos sinulla on ihan ok elämä.

Aivan kuten lisääntyminen ei pätevöitä maailman parhaaksi kasvattajaksi tai sen paremmin ikuinen liitto kuin sadat suhteetkaan parisuhteen erikoisekspertiksi, ei elämän pimeiden puolien kokeminen saa syntymään uudelleen pyhimyksenä ja suurena tietäjänä. Toki jos olet julmuutta tai kurjuutta kokenut, voit parhaimmassa tapauksessa ammentaa siitä empatiaa toisia kohtaan- mutta aivan yhtä hyvin liiallinen kärsimys on voinut tehdä sinusta itsekkäämmän, vihaisemman ja tunnekylmän eikä ylevämpää yksilöä. Summa summarum, oli kullakin sitten helppo tai hankala henkilöhistoria, ainakin arjen asioissa voimme niin me ajoittain ahdistuneet kuin tasapainoiset tyypitkin olla toinen toistemme tukena – ihan ilman sen suurempaa tietoutta elämän perimmäisestä tarkoituksesta !


Runot Tommy Tabermann, Edith Södergran
Lehtiartikkeli Riikka Suominen, Anna 40/2021

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys