Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana ja suurin osa elimistön endorfiinituotannosta tapahtuukin kello kahden ja neljän välisenä aikana.Endorfiineja vapautuu myös esimerkiksi pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin kuuntelun, nauramisen, itkemisen ja seksin yhteydessä. Myös auringonpaiste ja voimakkaat mausteet sekä kaakao lisäävät endorfiinien eritystä.

♥

Tähän aikaan vuodesta alan yleensä kärsiä keskivaikeasta endorfiinivajeesta. Aurinko ei paista, eikä varsinkaan suo säteitään siihen risukasaan jossa asustelen. Auttaisiko kirkasvalolamppu? Vitsailin tuttavalle, että kättelemättömyyden periaate virallisissa yhteyksissä on vienyt päivästä vähäisenkin ilahduttavan ihokontaktin. Koskettelun (huom: EI hipsuttelun, helvetti että vihaan sitä sanaa!) ohella lääkkeeksi latteuteen ja elämän valottomuuteen kelpaavat myös suklaa ja sulosävelet. Olen huudattanut räppiä bussimatkoilla ja kuunnellut energistä erohehkuhumppaa iltojeni iloksi.

Työpaikallakin on tarvittu extravahva annos kahvia ja self-helpiä. Olemme kiljuneet kollegan kanssa ”Miten menee hoe?!” aamuisin ja hoilanneet epävireisesti ”Koska sä eroooot?” asiakkaiden suljettua oven takanaan. Olemme itkeneet ikäväämme ja selanneet endorfiinihumalassa Tinderiä eli  salarakkaita, nenäkarvoja lähikuvassa ja kertaalleen kadonneita kesäkolleja. Hiihtelemme käytävillä villasukissa, käperrymme kokouksissa viltteihin ja käymme ruokatauolla hakemassa lämpöä nepalilaisen ravintolan mausteisista ruuista, joiden tuoksu tarttuu kaulahuiviin ja kasvomaskiin. Kiireessä hotkaistun einesruuan jälkeen on erilainen, kolkompi. Kotimatkalla täytyy kipaista lähikauppaan munkit mielessä.

Liike on lääke, väitetään. Akvaariomainen lähikuntosali ei kiinnosta, joten päädyin pieneen pölyiseen jumppasaliin tanssimaan Stigin kuningaskobraa kahdeksankymppisen jumppaohjaajan tahdittamana. Täti hetkutti kroppaansa niin että lonkat paukkuvat, yritin tehdä varovasti perässä. Me salin reunoilla lymyilevät endorfiiniryöppyä odottelevat jumpparit vilkuilimme vaivihkaa toisiamme, kun mamma paahtoi milloin kuningaskobrana ja milloin kissanaisena salin poikki. Kovin pitkäkestoiseksi saati kuormittavaksi heilumista ei voi väittää, tunnin päätti viipyilevä versio Tauskin tunnelmoinnista : ”Sinä vain ..”, joka sopiikin hämärtyvään syysiltaan kuin nyrkki silmään (pun intended).

Koska kaakao kutkuttelee mielihyväreseptoreita, on suklaata saatava säännöllisin väliajoin. Onneksi sitä voi nauttia eri muodoissa: jos patukkaa on tullut pistettyä liikaa poskeen, voi mussuttaa muffinsia tai haalia jääkaappiin syntisen hyviä Dumle-kaurajuomia. Syksy saa minut taantumaan oraalivaiheeseen, ja koska liikunnanvihaajana ”runner´s high” on harvinainen kokemus, on ”chocolate high ” huomattavasti helpompi saavuttaa. Sain kyllä myös yllättävän tarjouksen kimppakivasta ja ekstaasista, mutta päädyin vastaamaan rehellisesti, että ennemmin menen maalle saunomaan saadakseni lämmöt pintaan.

Jos lämpö on vähissä, voi muuten ottaa vähän kuumaa. Vime aikoina olen päässyt vääntämään aivan tarpeettomissa paikoissa tarpeettomista aiheista, provosoitumaan huolella ja suremaan tunteella. Niuvasta karannut potilas antoi iltakävelyyn uudenlaista kuumotusta, median raportoima Färsaarten delfiiniteurastus aiheutti infernaaliset itkut ja odotetun keikkareissun päälle osunut työkeikka vitutti niin että raivosta pullistuvat aivot työnsivät melkein silmät ulos päästä. Aivan liian moni on viritellyt esimerkiksi kannabiskeskustelua odottaen että minulla pitäisi olla tulenpalava mielipide aiheeseen kuin aiheeseen.

Kun kaikkien laskujen jälkeen tilille jäi muutama roponen, varasin itselleni ensi kuuksi piäkaapunnin hemmotteluloman johon sisältyy hieronta, romanttinen hotellihuone yhdelle, viinipullo, luonnonkosmetiikkaa ja pehmoinen peti. Aion ottaa vastaan mielihyvää niin isolla kapustalla että siitä riittää ammennettavaksi mahdollisimman pitkään. Jokohan pitäisi alkaa miettiä joulua? Lomat jäävät lyhyeksi ja ainakin viime jouluna pukki toi vaan huonoja uutisia ja joulukortitkin taisivat mennä väärälle tontulle . Tänä vuonna tahtoisin nukkua sikeästi talviyössä niin, että kello kahden aikaan ei koittaisi synkkä ja yksinäinen suden hetki, vaan sisäinen solarium, sikeä ihana uni endorfiinien siivittämänä.