Muistaks ku jotain mut sit ei mitään
Yksi elämän paradokseista ja eksistentiaalisen kriiseilyn aiheista lienee tarve olla erilainen mutta toisaalta taas samanlainen kuin kaikki muutkin. Hetken verran on hieman hykerryttävää, kun kukaan ei tajuuuuu koska oon niin hemmetin syvällinen ja diippi ajattelija, mutta yksinäisinä sunnuntaiaamuina ei kaipaisi kummastelevia katseita vaan kuulumista tavallisten tallaajien joukkoon,turvalliseen kainaloon olemaan vaan ihan hiljaa. Sitten kuitenkin, olen […]