Mutsi kysy, luuleksä olevas James Bond, sanoin, emmä tiedä, mut jotain samaa meis on


Olen aiemminkin avautunut siitä, että mielestäni esikuvilla on mielestäni suuri merkitys ihmisille (siis ainakin minulle, hehe).

Oletko huomannut, että aika monen idoli tai ihailema julkkis muistuttaa aavistuksen heitä itseään? Oli kyseessä sitten hottis näyttelijä, kiinnostava artisti, joku supliikki somepersoona tai vaikka fiktiivinen hahmo, usein heissä on jokin pieni yhdistävä tai tekijä faninsa kanssa.

Ihailun kohde on kuin upgreidattu versio itsestä ; pyöreä mutta kurvikkaampi, yhtä äänekäs mutta parempi artikuloimaan, kiharapää mutta tuuheammalla tukalla tai vaikka bosslady mutta pyörittää yhden yrityksen sijaan kolmea. Naama- tai ajatuskaimat ajautuvat kuin huomaamatta somen seurattuihin ja katsottavien leffojen kärkeen. Semisti samiksiin tyyppeihin on helpompi samaistua, ja heiltä voi poimia inspiroivia vinkkejä omaan elämään, oli kyseessä sitten meikkaaminen, ekologinen elämäntapa tai vaikkapa sopivien alusvaatteiden valinta.

Tunnusta pois, sinullakin on joku tyyppi jota ihailet, koska ajattelet että ”Jotain samaa meis on” (ja jos olet niin tylsä ettet koskaan ole fanittanut tai pitänyt jotain julkkista edes vähän ihanana, niin älä ihmeessä jatka lukemista vaan jatka kypsää, itsenäistä ja vaikutteille altistumatonta elämääsi 😀 ) !  Tiedän, että on noloa sanoa toiselle tai saati todeta itsestään että omaa karismaa kuin George Clooney tai on terävä kuin Halosen Tarja, mutta koska ihmiselle on terveellistä matkata aika ajoin jonnekin häpeän tuolle puolen, niin tässä muutamia muistamiani esikuvia joiden tekemisiä seuraamalla olen epäilemättä omaakin hajanaista identiteettiäni osittain koonnut:

Björk
Suuri rakkauteni jo lapsesta saakka. Kun lukioaikana kotimatkaa kulkiessani soma lesbotyttö tuli tokaisemaan että muistutan vähän Björkiä, menin moisesta kohteliaisuudesta aivan sekaisin. Islannittaren satumaiseen söpöyteen ei voi kukaan toinen kuolevainen päästä, ja musiikilliset lahjat uupuvat meikämuijalta totaalisesti, mutta semisti samaa hörhöyttä meistä oli löytävinään myös tuttavani puoliso, joka ei true faniudestani ollut tietoinen.

Michelle Williams
Näyttelijätär oli mielestäni huisin söpö esimerkiksi Brokeback mountainissa, ihailuni hänen habitustaan kohtaan roihahti ilmiliekkeihin hänen leikattuaan upean lyhyen hiusmallin! Oi niitä nuoruuden vuosia jotka vietin googlaillen ”pixie cut”:ia ja  potien armotonta girl crushia Williamsiin. Samanlaiseen sirouteen ei tämä tallukka kykene, mutta koen jotain sielunsisaruutta tähän hieman pidättyvän olemuksen omaavaan tyyppiin. Joskus inspiraation ja bilefiiliksen iskessä (n.kerran kahdessa vuodessa siis) vilkuilen leidiltä myös meikkivinkkejä tai asuideoita juhliin. mennessäni.

Julianne Moore
En sentään ole niin totaalisen harhainen, että kuvittelen tässä valkokankaan kuningattaressa ja itsessäni olevan mitään samaa näköä, mutta voimaa hänestä ammennan. Ainakin hän on tuonut valkokankaalle muun muassa pienehköt tissit ja pisamaisen ihon! Tykkään Mooren itsevarmuudesta, luonnollisesta seksikkyydestä, hyvästä energiasta ja hieman neuroottisen höpsön oloisisista näyttelymaneereista. En seuraa aktiivisesti hänen yksityiselämäänsä, mutta löydän hänen roolihahmoistaan piirteitä työminästäni. Hän näyttelee usein suttunutturaista terapeuttia tai muuta kukkahattutätiä joka sössii suhteensa ja järsii kynsiään hermostuneena, ihmekös tuo että samastun!

Elina Knihtilä
Valloittava suomalainen komedienne ja entinen näyttelijäntyön professori ei ole yleensä prinsessaroolissa, vaan taitaa parhaiten ne hahmot, jotka yrittävät pitää langat viimeiseen asti käsissään ja taistelevat tragikoomisen arjen pyörteissä – samaistuttavaa sekoilua! Koen myös naisen siviiliminän, feministisen ja vahvan älykön voimaannuttavana esimerkkinä siitä, mihin kaikkialle nainen voi päästä omilla ansioillaan. (Ja vaikka omat ovat leidin ansiot, mainittakoon että onhan Elinalla ihan hottis puolisokin, jolla Knihtilän lailla on vieläpä huumori hyvin hallussa. Mikä kotisuomen ja -sohvien power couple!)

Robyn
Ruotsalainen poptähtönen oli teinivuosieni tyyli-idoli jolta nyysin hius-ja vaatetyylin (blondi siilitukka ja hopeinen toppatakki on mielestäni vieläkin aika upee yhdistelmä..!). Robyn oli ainoita ja ekoja naisjulkkiksia jotka saattoivat ilmaista itseään ja ulkonäköään vapaasti laittamatta itseään mihinkään lokeroon. Omien teini-iän identiteettikriisien aikaan Robynin menninkäisnaama, vinhat vaatteet ja sopivan simppelisti sydäntä raastavat lyriikat yhdistettynä kepeään poppiin toimivat täysillä!

Jos mietitte, mahtuuko listalleni lainkaan maskuliinista energiaa, arvailkaapa vain millainen musiikki soi luureissani kun tallaan kaupungin katuja pipo vinossa ja huppu silmillä.
Miten menee hoe? Mist sä tuut? Onko Kirkkonummi hereillä?


*Kuvat:

mocah.org
gifer.com
solarfilms

puheenaiheet paivan-tyyli trendit oma-elama
Kommentit (4)
  1. hmm..olin jotain 17 vee ja tajuntani oli räjäyttäänyt Anja Kaurasen Sonja O, olin isotätini luona kylässä ja illalla käpeksin pitkin kolmatta linjaa kohti yöpaikkaani kun kadunkulmassa seisovasta ryhmästä huusi tyyppi perääni ”Hei ooksä se Sonja O?”. Heilautin pitkiä punaisia hiuksiani ja työnsin kädet syvemmälle nahkatakkini (jonka selkään oli keltaisella maalilla maalattu ”käsiteltävä varovasti”) taskuihin ja ryhtini suoristui entisestään.
    Olinhan minä, ainakin haaveissani, kuin Sonja O.
    Kuiva tyyppi, esikuvatkin kirjallisia!

    1. Ooh, Sonja O.kävi täällä!
      Vaik kyseessä onkin fiktiivinen hahmo (vai onko..? 😉 ) , niin ei lainkaan puiseva esikuva.
      Lähes jokaisen nuoruuteen kuuluu varmaan tekstipaidat tai muut asusteet, mutta toi sun rotsin teksti on kyllä parhainmistoa! Ihan harmittaa etten keksinyt moista itse, hihi.

      1. hahah, mulla oli myös superhieno ”rintamerkki”, jonka olin käpistellyt kasaanjulkisesta tilasta irroittamastani ”Käyttö kielletty kylvyn tai suihkun aikana”-laatasta 😀
        Sen taisin lahjoittaa sitten muistoksi jollekin enmuistanimeä-takkutukalle Provinssirokissa vietetyn kiihkeän viikonlopun jälkeen. Harmi, se oli nimittäin hieno – johan sen kertoo, että rintamerkin muistan yhä, mutta takkutukan nimeä en saa mieleeni millään!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *