Tälläisen työhuoneen tein itselleni keittiöön asuessani Raumalla.

Hei,

Tein iltapäivällä postauksen, jossa kerroin yhdestä harrastuksestani. Toinen rakas harrastukseni on laulaminen ja kitaran soitto.

Olen ennenkin täällä blogissani maininnut, että halusin lapsena laulajaksi. Seitsemän vuotiaana ilmoitin kaikille, että minusta tulee laulaja. Tykkäsin koulussa musiikintunneista ja lauloin aina tosi kovaa siellä. Täyttäessäni yhdeksän ilmoitin vanhemmilleni haluavani kitaran syntymäpäivälahjaksi. Vanhempani veivät minut Raumalla musiikkiliikkeeseen ja ostivat minulle akustisenkitaran.

Vanhempani pyysivät isän kaverin poikaa meille opettamaan minulle kitaran soittamista. Kitaratunnin jälkeen joimme aina kahvia ja söimme jäätelöä. Myöhemmin isäni kaveri tuli itse opettamaan minua soittamaan. Hän järjesti minulle keikan kerran vuodessa meidän kodin terassille. Esiinnyin myös siskoni kanssa erilaisissa juhlissa. Me molemmat lauloimme ja minä soitin kitaraa. Myös siskoni opetteli kitaran soittoa muutaman vuoden. Muistaakseni yläasteen alettua harjoittelin kitaran soittoa yksin.

Palataan siihen laulamiseen. Lapsena ajattelin aina meneväni Idolsiin, sillä se oli siihen aikaan tosi kova juttu. Lauloin myös paljon koulun eri juhlissa. Ollessani yhdeksän tai kymmenen vuotias leikin ystäväni kanssa ja hän kertoi, että on tutustunut yhteen poikaan. Menimme pojan taloon koputtamaan ovea, sillä halusimme pojan tulevan leikkimään kanssamme. Kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan ovea. Kiersimm taloa ja talon sivulta kuului laulua. Joku tyttö lauloi tosi upeasti. Pysähdyimme kuuntelemaan ja sitten koputimme oveen. Nainen tuli avaamaan oven ja kutsui meidät sisään. Heti huoneeseeni astuttua huomasin kolme tyttöä mikki kädessä. Kysyimme naisen poikaa ulos. Poika ei kuitenkaan ollut kotona. Kysyin naiselta, mikä paikka tämä on ja hän kertoi sen olevan laulukoulu. Mentyämme ulos olin tosi innoissani ja heti kotiin päästyäni kerroin vanhemmille tästä.

Ryhmät olivat täynnä, joten en päässyt heti laulukouluun. Pääsin sinne kuitenkin seuraavani vuonna ja samassa ryhmässä kanssani oli myös yksi meidän luokkalainen. Laulukoulussa jokaisessa ryhmässä on kolme. Myöhemmin meidän ryhmään tuli neljäskin tyttö. Laulukoulua oli kerran viikossa ja se kesti aina tunnin. (Kun meitä oli neljä, niin se kesti vartin kauemmin). Esiinnyimme eri tilaisuuksissa ja kirkoissa. Varsinkin joulun aikaan oli paljon keikkoja.

Olin laulukoulussa kymmenen vuotta ja lopetin sen, koska muutin  yhdeksäntoistavuotiaana Raumalle. Laulukoulu on ehdottomasti ollut lempiharrastukseni.

Harjoittelin myös paljon kotona, mutta yläasteella ei ollut niin kiva laulaa, sillä minulla oli hammasraudat. Siksi aloitinkin kirjoittamaan kirjaa. En myöskään uskaltanut laulaa mitään sooloa yläasteella, vaikka olin koko ala-asteen aikana laulanut kaikissa juhlissa.

Täytettyäni kuusitoista en enää halunnut Idolsiin, vaan päätin tehdä omat kappaleeni itse ja lähettää levy-yhtiöön. Kolme vuotta sitten kuitenkin innostukseni hiipui, enkä enää halunnut muusikoksi. Se oli outoa, sillä olin halunnut sitä yli neljätoistavuotta ja enemmän kuin mitään muuta. Olinkin vähän hukassa sen jälkeen.

En ole soittanut kitaraa, enkä laulanut kolmeen vuoteen muuta, kuin autossa. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin jatkaa molempia harrastuksiani.

-Rose