Rakas minä lähdin Kongoon

Kun on pitkään ollut tuuliajolla itsensä kanssa. Tuntenut irrallisuutta elämästään ja tyytymättömyyttä kuoreensa ja pähkäillyt mistä kaikki johtuu.

Pohtinut onko kaikki vain tylsistyneen kotiäidin kuvitelmaa vai onko pääkoppa edelleen yhtä hormoonien vallassa kuin teinipojan bimmerin äänien aiheuttama testosteroniryöppy kasseista.

Kulissit ja seinät on paremmin pystyssä kuin koskaan. On talo, koira ja takapiha. Auto ja hitosti lainaa. Elämän haaveet ja tavoitteet; yhteiset sekä erilliset.

Kaikki pitäis siis olla ihan täysin hyvin? Mut miks se ei tunnu siltä?

Elämä tuntuu kaikessa täydellisyydessään tyhjältä. Tavoitteet merkityksettömiltä ja tylsiltä. 33-vuotiaana pysähtyy miettimään; tässäkö tää oli?

Vai onko kaikki vaan yhtä seksuaalista turhautumista?

Mieli on kuin fifty shades of grey; hlvetin harmaa mutta ilman seksiä.

On hetkiä kun miettii mihin katosi se nainen jolla oli haluja, tahtoa ja motivaatiota. Mielikuvitus oli parempi kuin ö-luokan ranskalaisissa filmeissä ja iholla tuoksui Eu de Sex, tietsä, se seksin jälkeinen hiki.

Et enää tiedä kiihotutko enemmän perheauton kurvaamisesta pois kotipihastasi ja ajasta yksinäsi vai ajatuksesta päikkäreistä kuola poskella. Haluaisit syttyä ensimmäisestä, mutta sananakin sooloseksi aiheuttaa yhtä hiljaista sirinää kuin yhteinen seksielämä makuuhuoneessa.

Kuuletko sen?

Ne on ne heinäsirkat.

Tuntuu että elämä heittää välillä kyynärpäitä myöden polvilleen mutaan ja silti sitä miettii et voi kun joku ottaisi takaa. Ja ainoa kiihkon kilahdus mikä kämpästä kuuluu, on mikron ilmoitus valmispitsan lämpeämisestä.

Elämästä tuntuu puuttuvan jotain. Jokin tietty palo tai halu. Ihan ei tiedä mihin se liittyy. Onko se puutosta siitä omasta ajasta; kun kotona ei ole muuta kuin äiti ja vaimo. Kaikilla on jotain tahdottavaa susta ja itse haluaisi vain olla yksin. Miettiä miten tää kaikki kävis taas järkeen. Olenko kadottanut itseni vai naiseuteni?

Sitten sitä löytää itsensä haaveilemasta rietastelulomasta Kongon viidakon siimeksestä. Jonkun kantavan olkapäillään kuin laulujen apinamies konsanaan. Paiskaavan sut just sinne palmujen keskelle ja näyttävän sulle miten naisia kohdellaan. Just niin. Siinä hetkessä sä haluat olla heikko ja unohtaa et mitä naisten aseman eteen pitikään tehdä ja mikä olikaan se strong independent woman.

Hetken aikaa sä mietit; miten tää asia esitellään miehelle?

”Hei rakas, mä oon hukannu tähän äitiyteen naiseuteni, miten olis jos lähtisinkin Kongoon viidakkoon vähän… retriitille?”

Jep. Sitä minäkin.

Ehkä tänään aloitan siitä että menen yksin saunaan.