Yksi matkustamisen ehdottomasti parhaista puolista on se että voi helposti ehdollistaa hyvää musiikkia kivoihin paikkoihin ja ikimuistoisiin hetkiin.
Maksullisen Spotifyn ostaminen puhelimeen oli siten miltei perusteltua offline- kuuntelumahdollisuuden takia. Olen haalinut matkalle sopivaa musiikkia sitten viime joulukuun, heti lentolippujen varaamisen jälkeen. Tässä on virallinen Route 66 -soittolista, check it out:)
On aika jättää New York taakse ja suunnata sisämaahan. Kirjasimme itsemme ulos hostellista ukkosen jylistessä Harlemin kujilla ja sateen piiskatessa katuja. Onneksi sää on muuten suosinut meitä viimeisen parin päivän aikana.
Suuntasimme JFK:n lentokentälle autovuokraamoon hakemaan autoa. Lähtiessä hotellin omistaja neuvoi meille vielä hyvän keinon välttää AirTrain lentokenttäjunan maksut käyttämällä normaaleja paikallisia kulkuyhteyksiä. Säästyneillä rahoilla voimme ostaa jotain kivaa.
Tuntui hassulta palata takaisin lentokentälle jonne olimme laskeutuneet muutama päivä aikaisemmin. Yleensä tässä vaiheessa lentokentälä matka on päättymässä, mutta meillä seikkailu on vasta edessä.
Olimme etukäteen varanneet Nationalin autovuokraamosta käyttöömme keskiluokkaiselle pereheelle suunnatun tila-auton. Kun sitten pääsimme katsomaan autoa, meitä palveleva nuori ja huumorintajuinen, etäisesti Jaana Pelkosen näköinen myyjätär kysyi haittaisiko meitä kauheasti jos saisimme käyttööme hieman nuorekkaamaan ja enemmän meidän näköisemme menopelin? Totesimme että ei se meitä haittaa, jonka jälkeen nainen ohjasi meidät aivan alueen laidalle jossa oli parkkeerattuna aivan uusi Dodgen Durango Crew. Kuinka siistiä?
Kuvassa Dodge, Niko ja JP
Auto on suuri kuin mikä. Melkein tulee huono omatunto kun miettii miltä Route 66:n ajaminen on tuntunut vielä parikymmentä vuotta sitten ilman ilmastointia, sähköisiä kuljettajaprofiileja ja automaattista takaluukkua. No, mietitään sitä sitten myöhemmin.
Onneksi kävimme edellisenä iltana ostamassa Best Buy:sta autonavigaattorin. Autovuokraamo perii mokomasta laitteesta neljä dollaria päivältä, joka tulisi matkallamme kalliimaksi kuin oman laitteen hankkiminen.
Olimme päättäneet vältää kaikki tietullit jos mahdollista. Matka alkoikin suuntaamalla suoraan Manhattanin läpi Brooklynin tunnelille ja sieltä kohti Philadelphiaa. En ymmärrä kuinka ihmiset ovat aikaisemmin selvinneet ilman navigaattorien kaista-avustajaa, oikeasti? Välillä teitä risteilee kolmessa kerroksessa päälleekäin.
