Pakkaamisen sietämätön keveys

Varoitus: postaus sisältää erittäin höttöistä pakkaus pohdintaa

Oi, mistä voi tietää mitä tahtoo pukea päälleen seuraavan kolmen kuukauden aikana?!? Joillekkin kysymys ei sinällään ole vaikea, me toiset taas teemme vastauksen hakemiseksi power point esityksen ja vaatteistamme erilaisia visuaalisia kaaviota… Hupsuahan se on. Tiedetään, mutta kriisihän siitä tulee kun tajuat että yhdeksän paria kenkiä saattaa olla liikaa lentolaukun painorajalle, kun on olemassa vielä ”riski” että pariisista saattaa tarttua mukaan töppönen jos toinenkin…  (Tästä tekstistä voitte löytää sellaisen kuuluisan, ei niin harvinaisen ensimmäisen maailman ongelman.) Puollustaudun löpinällä siitä, että pukeutuminen on myös keino ilmaista itseään ja viestiä persoonastaan. Hyvällä asukokonaisuudella, huononakin päivänä on todistetusti mielialaa kohottava vaikutus (tervetuloa valepsykologi Emilian vastaanotolle.)

 

 

Ehkä kaavioiden teko on myös keino jäsennellä ajatuksia muidenkin kuin pakkaamiseen liittyvien stressiaiheiden taltuttamiseksi. Kun asuntoa ei enää suomessa ole ja omaisuutesi on jaettu kuuteen eri osoitteeseen, etkä ole varma mille kaikille virallisille tahoille ulkomaanvaihdostasi pitäisi ilmoittaa  ovat ajatukset vähän levällään, uskokaa tai älkää 😉

Pariisi kuitenkin kutsuu pian. Hyvin pian. Äsken vielä kännykän laskuri näytti yli 80 päivää, nyt niitä on enää seitsemän! 

 

Mahanpohjassa siis kutkuttelee, ei kuitenkaan liikaa vaan juuri sopivasti. Jään siirtelemään vaatepinoja ympäri poikaystäväni yksiötä ja pohtimaan ”mukaan vai ei”. Onneksi ei ole vielä kiire… 

Peace,

Emilia