Millainen on hyvä työhaastattelu hakijan näkökulmasta?

Kun heittää googleen sanat ”hyvä työhaastattelu” suurin osa vastauksista käsittelee sitä, miten työnhakijan pitäisi toimia menestyäkseen työhaastattelussa. Vain murto-osa hakutuloksista antaa vinkkejä siihen, miten työnantaja voi onnistua työhaastattelussa.

Nopealla selailulla voi todeta, että suurin osa näistä tuloksista listaa esimerkkikysymyksiä, joita työnantajan kannattaisi kysyä hakijalta. Ainoastaan yksi (ekan parin sivun) hakutuloksista mainitsee selkeästi hakijakokemuksen

Hakijakokemus, eli miten työnhakija kokee koko työnhakuprosessin ja työhaastattelun.

IMG_20180220_095925013_edited_edited.jpg

Olen törmännyt vuosien varrella muutamiin tosi miellyttäviin hakukokemuksiin, mutta valitettavan suuri osa kokemuksista on kuitenkin ollut negatiivisia. Olen myös kuullut lähipiiristäni paljon negatiivisista hakukokemuksista.

Negatiivisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi hakijan juoksuttaminen useissa haastatteluissa tai ties minkälaisissa testeissä. Joskus isotöisen hakuprosessin päälle vielä lisätään hakutehtävien teettäminen. Ja saattapa työnhakija joutua odotella vastauksia viikko tolkulla, vaikka niitä luvattiin pikaisesti. Eikä tässä vielä päästy edes puhumaan haastattelusta.

Toki on ymmärrettävää, että työnantajaosapuoli haluaa tehdä perusteellisen valinnan, mutta aika absurdilta tuntuu jos työnhakija, mahdollisesti työssäkäyvä lahjakas ammattilainen, joutuu ottamaan yhden, tai jopa kaksi, kokonaista päivää vapaaksi työnhakuprosessia varten. Veikkaisin, että tällä tavalla karsitaan vahingossa parhaat hakijat, jotka ovat todennäköisesti kiireisiä ja tärkeitä jo sen hetkisessä roolissaan.

Entäpä sitten se haastattelu? Kuten mainitsin jo #uraoivallus-postauksessani, työhaastattelun tulisi mielestäni olla keskustelu, jossa kaksi tasapuolista osapuolta keskustelevat siitä, kohtaavatko työ ja tekijä toisensa. Olisiko kyseessä match made in heaven?

Huonosti valmisteltu, tenttaava, kuumotteleva tai pelejä pelaileva haastattelu nostaa ainakin minun karvani pystyyn. Mitä työnantaja oikein meinaa? Onko työskentely yrityksessä samanlaista? Ylimielinen suhtautuminen työnhakijaa kohtaan ei anna yrityksestä kovin houkuttelevaa kuvaa, vaikka asiaa katsoisi miltä kantilta. Ainakaan minä en haluaisi ottaa riskiä, että minuun suhtaudutaan samalla tavalla myös taloon päästyäni.

Hyvän hakukokemuksesta tekee mielestäni se, että työnantaja suhtautuu hakijaan kunnioittavasti, ja näkee tämän potentiaalisena voimavarana ja talenttina. Valitettavan usein työnhakija nähdään kuitenkin epätoivoisena hahmona, joka on valmis ottamaan vastaan työn kuin työn huolimatta siitä, minkälaista kohtelua tämä saa osakseen.

Houkutteleva työnantaja kohtelee työnhakijaa hyvin, eikä mieti ainoastaan sitä, mitä työntekijä voi tarjota yritykselle, vaan myös sitä, mitä yritys voi tarjota työntekijälle. Useinhan työntekijää muistutetaan keskittymään haastattelussa siihen, mitä hän voi tarjota yritykselle sen sijaan, että miettisi vain itsekeskeisesti mitä voisi itse saada työsuhteesta irti. Miksi tilanne olisi eri toisin päin?

Konkreettinen esimerkki: Työnhakijana on aika nihkeää kysellä etujen tai esimerkiksi etätyömahdollisuuksien perään, kuin ne olisivat jotain salaisuuksia, jotka selviät vasta sitten kuin talon maagiset taivaanportit aukeavat. Usein näistä asioista kysyminen aiheuttaa reaktion ”eikö sitä mikään muu kiinnosta”, tai ainakin epämukavan tunteen työnhakijalle siitä, että noin ne nyt varmaan ajattelevat – koska työnhakijoille jankutetaan, että tärkeämpää on tuoda esiin se mitä itse voi antaa yritykselle.

Tällaiset asiat ovat kuitenkin osa työntekijän ja työnantajan välistä diiliä. Ja juuri tällaiset asiat ovat työnkuvan lisäksi tärkeitä palasia kun työntekijä tekee päätöstä seuraavan urasiirtonsa suhteen. Erityisesti joustava työnteko (etätyömahdollisuus) on monille nykypäivänä tärkeä asia. Ja mietipä työntekijää, lahjakkuutta ja voimavaraa, joka saa nykyisessä työssään hyvät edut. Mitkä luulet olevan mahdollisuudet, että työnantaja saa kaapattua tämän avaintekijän omaan tiimiinsä ilman vastaavia etuja?

Työnantajan olisi tärkeää ilmaista mitä he voivat tarjota työntekijälle, ja mikä tekee juuri heidän yrityksestään poikkeuksellisen houkuttelevan paikan. Yrityksen mukabrändääminen hyväksi työnantajatahoksi, yrityksen arvojen ja yrityskulttuurin hehkuttaminen verkkosivuilla ei valitettavasti kuitenkaan paljoa lämmitä, jos työhaastattelu ja hakuprosessi eivät heijastele tätä filosofiaa.

Työhaastattelun tulisi olla tapaaminen, jossa kaksi tasapuolista osapuolta kohtaavat toisensa kunnioittavassa hengessä ja yrittävät selvittää, voisivatko he olla toistensa kaipaama vastaus. Tapaaminen, jossa molemmat osapuolet yrittävät, paitsi selvittää vastaako toinen heidän tarpeitaan, myös vakuuttaa toinen osapuoli siitä, että tämä on siirto jonka he haluavat tehdä. Siis ainakin mikäli työnantaja haluaa leiriinsä juuri ne parhaat tekijät.

***

Jatka lukemista:

#Uraoivallus: Älä esitä jotain mitä et halua olla

Kuka jaksaa tehdä töitä kahdeksan tuntia putkella?

Työ ja raha Työ

#Uraoivallus: Älä esitä jotain mitä et halua olla

gt.jpg

Uusimman Trendi-lehden teema on työ ja ura, ja Trendi ja Lily aloittivatkin siihen liittyvän #uraoivallus-kampanjan. Tarkoituksena on kertoa jokin hyödyllinen uraoivallus, joka on vaikuttanut omaan ajatteluun työstä ja urasta. Kutsuttiinpa minutkin osallistumaan kampanjaan, joten tässä on minun uraoivallukseni: Älä esitä jotain mitä et halua olla.

Fake it till you make it. Näin kuulee usein sanottavan. Ja okei, se ehkä toimii, jos esität olevasi jotain, mitä haluaisit olla, mutta et ihan vielä ole niin pitkällä. Hieman parannellun version esittäminen voi olla voimaannuttavaa, jos kaiken taustalla on tahtotila oppia ja tulla paremmaksi tekijäksi.

Mutta kannattaako esittää jotain mitä et ole, etkä edes haluaisi olla? In my opinion, ei kannata.

Opiskeluaikoina kesätöitä etsiessä sitä yritti kaikkensa vakuuttaakseen hakemuksissa olevansa juuri sitä mitä tiettyyn paikkaan haettiin, huolimatta todellisuudesta ja siitä, mitä oikeasti halusi tehdä. Sitä etsi keinoja pakottautua muottiin kuin muottiin. Tämä on toki varsin ymmärrettävää, työkokemusta oli saatava – keinoja kaihtamatta. Ja toisaalta, nuorempana ei oikein vielä edes tiennyt kuka on ja mitä oikeastaan haluaa tehdä.

Mutta nyt kun ikää on kertynyt muutamia vuosia ja työkokemusta sen mukana, olen tullut siihen tulokseen, että tekeekö sitä loppujen lopuksi kenellekään palvelusta tekeytymällä joksikin mitä ei ole?

Sanoisin ettei. Jos esität jotain mitä et ole, päädyt helposti työhön, jota et oikeasti halua tehdä. Ja mitä siitä seuraa? Työnantaja saa tekijän, joka ei ole työhön välttämättä se paras mahdollinen. Ja voipi olla, että jossain on työntekijä, joka oikeasti haluaisi tehdä juuri sitä työtä, täydellä sydämellä ja panoksella.

Eikö siis ole loppujen lopuksi kaikkien etu, että teet työtä, jota todella haluat tehdä? Koska silloin teet sen niin hyvin kuin mahdollista. Nautit tekemisestä, ja työsi on tuotteliasta työnantajallesi (tai itsellesi jos olet yrittäjä). Ja työ jonka tekemisestä nautit, tuo myös parhaalla mahdollisella tavalla hyvää ympärilläsi oleville. Ilolla tehty tuote tai palvelu on laadukas. Työkaverit nauttivat hyväntuulisesta seurasta. Etuja on loputtomasti.

Realiteettina on kuitenkin pakko todeta, että rahaa on tässä maailmassa tienattava ja töitä on pakko sen vuoksi tehdä, eli ajoittain sitä täytyy yksinkertaisesti pystyä sopeutumaan. Eikä työ voi olla aina kivaa. Mutta noin filosofisesti, olisi kuitenkin tavoittelemisen arvoista tehdä työtä joka sopii juuri sinulle.

En halua esittää olevani jotain mitä en ole, enkä halua esittää haluavani tehdä jotain, mitä en halua tehdä. Haluan työn joka sopii minulle yhtä lailla kun minä sovin työhön. Työ on kahden kauppa ja työhaastattelu on keskustelu, jonka tarkoituksena on selvittää molemmin puolin olisiko optimaalinen match mahdollinen. 

Ja se, että et esitä jotain, mitä et ole, ei kuitenkaan tarkoita ettetkö voisi kokeilla uusia aluevaltauksia, myös sellaisia joita et vielä osaa. Pääasia on, että aidosti haluat tehdä juuri sitä juttua, ja teet kovasti töitä oppiaksesi.

Rehellisyys itselleni siitä mitä olen ja mitä haluan, ilman pakotettua sopeutumista ulkoisiin paineisiin, ja aito halu oppia ja tehdä työtä on mielestäni varmin tapa menestykseen – ja tyytyväisyyteen työelämässä. Aina se ei ehkä onnistu, mutta ainakin tavoittelen jotain mikä on minulle tärkeää. Ja ties vaikka joku muukin saattaa hyötyä siitä lopulta.

Oletko joutunut esittämään jotain mitä et ole saadaksesi työpaikan? Onko siitä koitunut ongelmia?

***

Jatka lukemista:

Valitsisitko työsi sen perusteella mitä siedät?

14 asiaa, joita menestyneet ihmiset tekevät aamuisin

 

Työ ja raha Työ