Millainen on hyvä työhaastattelu hakijan näkökulmasta?
Kun heittää googleen sanat ”hyvä työhaastattelu” suurin osa vastauksista käsittelee sitä, miten työnhakijan pitäisi toimia menestyäkseen työhaastattelussa. Vain murto-osa hakutuloksista antaa vinkkejä siihen, miten työnantaja voi onnistua työhaastattelussa.
Nopealla selailulla voi todeta, että suurin osa näistä tuloksista listaa esimerkkikysymyksiä, joita työnantajan kannattaisi kysyä hakijalta. Ainoastaan yksi (ekan parin sivun) hakutuloksista mainitsee selkeästi hakijakokemuksen.
Hakijakokemus, eli miten työnhakija kokee koko työnhakuprosessin ja työhaastattelun.
Olen törmännyt vuosien varrella muutamiin tosi miellyttäviin hakukokemuksiin, mutta valitettavan suuri osa kokemuksista on kuitenkin ollut negatiivisia. Olen myös kuullut lähipiiristäni paljon negatiivisista hakukokemuksista.
Negatiivisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi hakijan juoksuttaminen useissa haastatteluissa tai ties minkälaisissa testeissä. Joskus isotöisen hakuprosessin päälle vielä lisätään hakutehtävien teettäminen. Ja saattapa työnhakija joutua odotella vastauksia viikko tolkulla, vaikka niitä luvattiin pikaisesti. Eikä tässä vielä päästy edes puhumaan haastattelusta.
Toki on ymmärrettävää, että työnantajaosapuoli haluaa tehdä perusteellisen valinnan, mutta aika absurdilta tuntuu jos työnhakija, mahdollisesti työssäkäyvä lahjakas ammattilainen, joutuu ottamaan yhden, tai jopa kaksi, kokonaista päivää vapaaksi työnhakuprosessia varten. Veikkaisin, että tällä tavalla karsitaan vahingossa parhaat hakijat, jotka ovat todennäköisesti kiireisiä ja tärkeitä jo sen hetkisessä roolissaan.
Entäpä sitten se haastattelu? Kuten mainitsin jo #uraoivallus-postauksessani, työhaastattelun tulisi mielestäni olla keskustelu, jossa kaksi tasapuolista osapuolta keskustelevat siitä, kohtaavatko työ ja tekijä toisensa. Olisiko kyseessä match made in heaven?
Huonosti valmisteltu, tenttaava, kuumotteleva tai pelejä pelaileva haastattelu nostaa ainakin minun karvani pystyyn. Mitä työnantaja oikein meinaa? Onko työskentely yrityksessä samanlaista? Ylimielinen suhtautuminen työnhakijaa kohtaan ei anna yrityksestä kovin houkuttelevaa kuvaa, vaikka asiaa katsoisi miltä kantilta. Ainakaan minä en haluaisi ottaa riskiä, että minuun suhtaudutaan samalla tavalla myös taloon päästyäni.
Hyvän hakukokemuksesta tekee mielestäni se, että työnantaja suhtautuu hakijaan kunnioittavasti, ja näkee tämän potentiaalisena voimavarana ja talenttina. Valitettavan usein työnhakija nähdään kuitenkin epätoivoisena hahmona, joka on valmis ottamaan vastaan työn kuin työn huolimatta siitä, minkälaista kohtelua tämä saa osakseen.
Houkutteleva työnantaja kohtelee työnhakijaa hyvin, eikä mieti ainoastaan sitä, mitä työntekijä voi tarjota yritykselle, vaan myös sitä, mitä yritys voi tarjota työntekijälle. Useinhan työntekijää muistutetaan keskittymään haastattelussa siihen, mitä hän voi tarjota yritykselle sen sijaan, että miettisi vain itsekeskeisesti mitä voisi itse saada työsuhteesta irti. Miksi tilanne olisi eri toisin päin?
Konkreettinen esimerkki: Työnhakijana on aika nihkeää kysellä etujen tai esimerkiksi etätyömahdollisuuksien perään, kuin ne olisivat jotain salaisuuksia, jotka selviät vasta sitten kuin talon maagiset taivaanportit aukeavat. Usein näistä asioista kysyminen aiheuttaa reaktion ”eikö sitä mikään muu kiinnosta”, tai ainakin epämukavan tunteen työnhakijalle siitä, että noin ne nyt varmaan ajattelevat – koska työnhakijoille jankutetaan, että tärkeämpää on tuoda esiin se mitä itse voi antaa yritykselle.
Tällaiset asiat ovat kuitenkin osa työntekijän ja työnantajan välistä diiliä. Ja juuri tällaiset asiat ovat työnkuvan lisäksi tärkeitä palasia kun työntekijä tekee päätöstä seuraavan urasiirtonsa suhteen. Erityisesti joustava työnteko (etätyömahdollisuus) on monille nykypäivänä tärkeä asia. Ja mietipä työntekijää, lahjakkuutta ja voimavaraa, joka saa nykyisessä työssään hyvät edut. Mitkä luulet olevan mahdollisuudet, että työnantaja saa kaapattua tämän avaintekijän omaan tiimiinsä ilman vastaavia etuja?
Työnantajan olisi tärkeää ilmaista mitä he voivat tarjota työntekijälle, ja mikä tekee juuri heidän yrityksestään poikkeuksellisen houkuttelevan paikan. Yrityksen mukabrändääminen hyväksi työnantajatahoksi, yrityksen arvojen ja yrityskulttuurin hehkuttaminen verkkosivuilla ei valitettavasti kuitenkaan paljoa lämmitä, jos työhaastattelu ja hakuprosessi eivät heijastele tätä filosofiaa.
Työhaastattelun tulisi olla tapaaminen, jossa kaksi tasapuolista osapuolta kohtaavat toisensa kunnioittavassa hengessä ja yrittävät selvittää, voisivatko he olla toistensa kaipaama vastaus. Tapaaminen, jossa molemmat osapuolet yrittävät, paitsi selvittää vastaako toinen heidän tarpeitaan, myös vakuuttaa toinen osapuoli siitä, että tämä on siirto jonka he haluavat tehdä. Siis ainakin mikäli työnantaja haluaa leiriinsä juuri ne parhaat tekijät.
***
Jatka lukemista:
