Stressiä pukkaa

Näissä kategorioissa voisi olla vaihtoehtona myös ”vituttaa ihan sikana”. Viime aikoina on pukannut päälle jatkuvasti pahenevaa stressiä, ja koska tämä ah ei-niin-ihana suolistosairaus pahenee stressistä, ei fyysinenkään terveys ole ollut kovin kehuttava. Suurin stressin aihe on tällä hetkellä edelleen korjaamolla oleva auto. Moottori on melko lailla kaput ja on mahdollista, ettei sitä voida korjata lainkaan. Maalailen piruja seinille ja pelkään koko ajan, että korjaamo kieltää hajoamisen johtuvan pari päivää aiemmin tekemästään kansiremontista. Mulla ei kertakaikkiaan ole varaa maksaa remontista vielä toiseen kertaan nelinumeroisia summia. Tappelu kuluttajaneuvojan avustuksella saattaisi puolestaan viedä kuukausia. Ja ilman toimivaa autoa joudun kulkemaan töihin polkupyörä-juna-kävely -yhdistelmällä, joka vie joka päivä lähes kolme tuntia. Olen jo parin viikon jälkeen ihan puhki.

Kroppa on reagoinut stressiin tyypillisellä tavalla: turpoamalla, kipuilemalla ja menemällä kokonaan sekaisin. Mantelit ja pähkinät ovat nyt täysin poissuljettu ruokavaliosta (niitä en aikaisemminkaan ole voinut hirveästi syödä), mutta yllätyksenä joudun näköjään karsimaan tuoreita kasviksiakin pois. Jopa kesäkurpitsa tuntuu tuoreena aiheuttavan kovat vatsanväänteet. Minun kesäkurpitsani! 🙁 Yksi lempiruoka-aineistani, jota syön puoli kiloa viikossa ympäri vuoden. Millä minä sen nyt oikein korvaan? Kurkku on pahaa. 🙁

Plussana voinee sen sijaan pitää sitä, että hoksasin tänään Alpron tumman suklaavanukkaan olevan ihan tolkuttoman hyvää. Ja sitä sieti vatsakin hyvin. 🙂 Yritän nyt edelleen tulla toimeen ilman hapanmaitotuotteita, mutta jos tämä olo tästä pahenee, joudun ehkä taipumaan satunnaisiin piimälasillisiin ja rahkoihin.

Palaillaan vähän iloisemmilla aiheilla viikonloppuna, jahka olen ensin vääntänyt vielä huomisen ylityöpäivän ja ne kolmen tunnin työmatkat.