Rautalankaohjeet kuntavaaleihin
Pienen tietokatkoksen johdosta tämän kevään kuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit noin kymmeneen vuoteen, kun en ole vaalilautakunnassa. Jiihaa, pääsen kerrankin vaalivalvojaisiin sen sijaan, että olisin laskemassa ääniä! 😀 Ei niin, että en tykkäisi vaalilautakuntatyöskentelystä. Päinvastoin oikeastaan. Olen tykännyt lautakuntatyöstä, koska siellä pääsee oikein eturivin paikalta näkemään miten ja miksi nykyiset prosessit ovat syntyneet. Pääpointteina joka asiassa on turvata vaalisalaisuus eli oikeus anonyymiin äänestämiseen, estää vaalivilppi ja valvoa demokraattisen vaalijärjestelmän toimivuutta. Äänestysoikeus on 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Vastustan voimakkaasti sähköistä äänestämistä nimenomaan siksi, että en usko minkään teknologian olevan yhtä varma kuin nykyisen järjestelmän.
Pari pointtia ennen listausta asioista, mitkä kannattaa äänestämään mentäessä muistaa. Ensinnäkin Suomessa on käytössä D’Hondtin menetelmä. Se tarkoittaa suhteellista vaalitapaa eli sitä, että annettu ääni menee ensin puolueelle tai puolueiden väliselle vaaliliitolle ja vasta toisena henkilölle. Jos ei ole ihan varma, ketä äänestää, kannattaa siis tsekata vähän puolueiden kantoja ja vaaliohjelmia sekä puolueiden tekemiä päätöksiä omassa kunnassa/kaupungissa. Toiseksi, äänestää saa näissä kuntavaaleissa siis ainoastaan oman asuinkunnan ehdokkaita. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta viime kuntavaaleista muistan lehtijutun, missä äänestäjä oli antanut äänensä naapurikaupungin ehdokkaalle…
Sitten niihin rautalankaohjeisiin!
- Ennakkoäänestys on parastaikaa meneillään ja jatkuu ensi viikon tiistaihin eli 4.4. asti. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa oman kunnan/kaupungin äänestyspaikassa. Ennakkoäänestyspaikat voi tarkistaa täältä: http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/aanestyspaikat.html
- Varsinainen vaalipäivä on lauantaina 9.4. ja silloin voi äänestää ainoastaan oman asuinalueen äänestyspaikassa. Äänestyspaikka on merkittynä siihen jokaiselle kotiin tulevaan vaalilappuun.
- Sitä varsinaista vaalilappua ei tarvitse ottaa mukaan äänestämään mennessään, mutta kuvallinen henkilöllisyystodistus on hyvä olla mukana. Tällä varmistetaan, että äänestämään tullut henkilö on se, kuka sanoo olevansa. Jos kuvallista henkkaria ei ole, voi henkilöllisyyden todistaa myös muutoin: henkilöllisyyden voi esimerkiksi vahvistaa tuttava tai läheinen.
- Vaalipaikalla vaalivirkailijat tarkistavat ensin henkilöllisyyden ja etsivät äänestäjän vaalilistasta. Sen jälkeen äänestäjä saa äänestyslapun. Äänestyslappu on taitettu ja sen sisällä on ympyrä. Ehdokkaan numero kirjoitetaan sinne ympyrän sisälle eikä minnekään muualle. Jos numero on muualla kuin ympyrän sisällä, on ääni hylätty. Jos lappuun kirjoittaa mitä tahansa muuta kuin sen ehdokkaan numeron, on ääni myös hylätty. Ei siis kannata rustailla rakkausrunoja ehdokkaalleen tai liimailla lappuun kantaaottavia tarroja. 😉
- Äänestäminen tapahtuu äänestyskopissa. Äänestyskoppiin mennään yksin tai avustajan kanssa, jos sellaista tarvitsee. Muita ihmisiä koppiin ei saa tulla. Tämä koskee myös lapsia, joilla on tarpeeksi pituutta ylettää näkemään taso, missä ehdokkaan numero kirjoitetaan lappuun. Tällä taataan vaalisalaisuus.
- Äänestyskopista löytyvät vielä ehdokaslistat, joista voi tsekata, että varmasti muistaa ehdokkaansa numeron oikein. Siellä on nykyään myös ohjeet numeroiden kirjoittamiseen: seiska poikkiviivalla ja ykkönen ilman väkästä. Muistan joidenkin vuosien takaa muutamia tapauksia, missä ääni jouduttiin hylkäämään, kun ei saatu selvää, oliko äänestäjän ollut tarkoitus kirjoittaa numero 1 vai 7. Tuo pieni lisälappu siellä vaalikopissa on jeesannut tässä asiassa paljon!
- Viimeisenä viedään se äänestyslappu takaisin vaalivirkailijalle, joka leimaa sen. Varsinaisena vaalipäivänä äänestyslappu tiputetaan suoraan vaaliuurnaan. Ennakkoäänestys on vähän mutkikkaampi ja äänestyslappu suljetaan ensin yhteen kuoreen, jonka jälkeen se ja vaalivirkailijan printtaama lomake laitetaan vielä toiseen kuoreen ja vasta se tiputetaan vaaliuurnaan.
- Jos sattuu olemaan oikein aikaisin liikkeellä ja on ensimmäisenä äänestäjänä paikalla, pääsee vielä tarkistamaan senkin, että uurna on tyhjä. Tämä on yksi niistä keinoista, millä estetään vaalivilppi (ja nerokas keino onkin!). Uurnan tarkistuksen jälkeen se sinetöidään ja lukitaan.
- Sitten voikin mennä hörppimään vaalikaffet!