Turun taivaan alla + Rocky Road -henkinen suklaapiiras
Ystäväni lanseerasi pari viikkoa sitten termin Hanna -metodi. Tällä tarkoitetaan allekirjoittaneen tapaa tehdä ruokaa ja leipoa niin että otetaan resepti ja vaihdetaan siitä (lähes) kaikki ainesosat tai vähintään niiden suhteet. Viime viikonlopun suklaapiirakan tein poikkeuksellisesti melkein ohjeen mukaan. Tosin siinä vaiheessa, kun aloin leipomaan, huomasin, että vehnäjauhot olivat loppuneet. Ruokosokeria ei ollut kaapissa lainkaan, mutta se tuli pienenä yllätyksenä, ettei tavallistakaan sokeria ollut tarpeeksi. Käytin siis gluteenittomia jauhoja ja korvasin osan sokerista steviasokerilla. Koska suklaapiirakassa täytyy minun mielestäni olla myös vaniljan makua, lisäsin myös teelusikallisen vaniljasokeria. Alkuperäisen reseptin oliiviöljyn puolestani korvasin neutraalimmalla rypsiöljyllä. Ja lopuksi tietysti päätin vielä, että piirakan päälle voi hyvin pilkkoa loput Dandiesin vegaaniset vaahtokarkit ja vähän tummaa suklaata.
Alkuperäinen resepti oli Maijan makia –blogin Browniet. Koostumus oli kylläkin enemmän perinteisen suklaapiirakan oloinen kuin tahmeanmakea brownie. Yhtä kaikki, lopputulos oli vallan erinomainen. 🙂 Alkuperäisen reseptin löydät täältä. Tein piirakan puolikkaana annoksena lasiseen lasagnevuokaan, jonka pohjalle laitoin leivinpaperin. Paistoin sitä ensin n. 15 minuuttia (175 asteessa), lisäsin sen jälkeen vaahtokarkit ja suklaarouheen ja paistoin vielä n. 5 minuuttia lisää.
Innostus leipomiseen tuli tällä kertaan Turussa Venetsialaisten eli Muinaistulien yön iltana järjestetystä tapahtumasta Illallinen Turun taivaan alla. Keskustan pitkien pöytien ääreen en lähtenyt, mutta ystäviemme kanssa keräännyimme piknikille Turun Majakkarantaan. Merenranta ja kaunis kesäilta loivat ihanat puitteet rennolle piknikille, joten paikkavalinta osui täysin nappiin. Rannassa liikuskeli myös joutsenpari poikastensa kera ja valitettavasti ihmiset ovat ruokkineet niitä niin paljon, etteivät ne pelänneet ihmisiä juuri lainkaan. Poikasiaan suojelevat ja pelottomat joutsenet kun eivät ole vaarattomia.
Kovin kauniita lintuja, mutta pidin kamerani kanssa etäisyyttä ja tyydyin rajaamaan kaukaa otettua kuvaa jälkikäteen.
Suklaapiirakan lisäksi eväiksi lähti mukaan mm. patonkia, salaattia, hummusta, seitanpepperonia, Sheesen Smoked Cheddar -juustoa (jonka erikoinen maku ei suoranaisesti vakuuttanut sekaaniystäviäni :D) ja Green Heartin soijapohjaista ruohosipulituorejuustoa. Tuo tuorejuusto oli niin hyvää, että se taitaa jäädä vakituiseen käyttöön. Hämmentävästi tosin purkin kyljessä lukee saksaksi frischecreme, vaikka tuote ei ole ranskankermaa nähnytkään. Testasin myös parit soijanakit, joista tuo kuvan pienempi ja vaaleampi gluteeniton tofunakki oli erittäin hyvää. Paras vegaaninen nakki, mitä olen toistaiseksi maistanut. Nakit ovat Vantastic Foodin ja Turusta niitä saa ainakin Vegekaupasta.
Rennon viikonlopun vastakohtana onkin sitten jälleen yksi kiireinen viikko, joten en välttämätä ehdin tänne blogin ääreen ennen viikonloppua.