Viking Grace
Jännäilin vähän etukäteen viikonlopun Flame Jazz Cruisea. Viime syksynä tein saman laivareissun ja silloin en kiireiden vuoksi ehtinyt kysellä erikseen vegaanista ruokaa, joten tein pari poikkeusta ja menin lakto-ovo-kasvislinjalla. Tällä kertaa olin hyvissä ajoin liikkeellä ja tein erikseen varauksen menomatkalle Oscar á la carteen ja paluumatkalle buffetin puolelle. Kuulemieni kokemusten mukaan ravintolasta etukäteen tilattu vegaaniruoka voi olla mitä tahansa lähes kalorittomista kasviksista loistavasti toteutettuun ja täyttävään vegaaniruokaan asti. Minä olen ihminen, joka syö usein ja paljon, joten suurin huolenaiheeni oli, että jään nälkäiseksi. 😀 Onneksi Viking Gracella ruokapuoli kallistui tuonne skaalan paremmalle puolelle ja ruoka oli sekä hyvänmakuista että täyttävää.
Oscar á la cartessa sain alkupalaksi tuorehernesosekeittoa ja Cavi-Arttia eli merileväkaviaaria. Olen halunnut testata Cavi-Arttia jo pitempään ja täytyy sanoa, että tykkäsin kyllä kovasti sekä suutuntumasta että mausta. Tätä voisi tulevaisuudessa käyttää, jos haluaa laittaa jotain vähän fiinimpää sapuskaa kotona. Keitto oli pehmeä ja kermainen ja sopi hyvin yhteen merileväkaviaarin hieman kirpsakan maun kanssa.
Pääruoka oli näistä kaikista annoksista paras. Siinä oli monia elementtejä, mutta ne toimivat hyvin yhdessä. Pohjalla oli ohrattoa ja sen päällä soijapapuja sitruunavinegrettessä. Lisukkeena oli punajuuri- ja porkkanasosetta ja juureksia ja pisteenä i:n päälle rouskuvia, paahdettuja mustajuurilastuja. Ihan täydellinen ruoka ja myös erittäin täyttävä. Niin täyttävä, että jouduin jättämään osan jälkiruoasta syömättä. Jälkiruoka oli näistä ehkä tavanomaisin, mutta varsin maistuva sekin: hedelmiä ja pensasmustikoita ja mangosorbettia. Viineineen koko aterialle tuli hintaa viitisen kymppiä, mikä ei todellakaan ole paha hinta näin hyvästä ateriasta. 🙂
Paluumatkan buffet -ruokailu ei mennyt sitten ihan niin kuin Strömsössä, sillä ravintolan puolella ei oltu tietoisia varauksesta lainkaan. Sain kuitenkin vegaanisen lämpimän aterian, joka oli ilmeisesti tehty tuolla Oscarin puolella, sillä ruoka oli samantyyppistä ohrattoineen ja soijapauineen kuin edellisenä iltana. Mikäpäs siinä, varsin mielelläni söin niitä toisenkin kerran. Alkupalat otin buffetin puolelta ja suoraan sanottuna buffetissa olisi kyllä ollut ihan tarpeeksi syötävää vegaanille ilman mitään erillisvaraustakin. Varsinkin alkupalapuolella oli paljon erilaisia vaihtoehtoja marinoiduista kasviksista ja pavuista kvinoasalaattiin asti. Lämpimien ruokienkin puolelta bongasin ainakin uuniavokadoja ja jonkun papuruoan, jotka näyttivät olevan vegaanisia. Jälkiruokapuolelta en sitten bonganutkaan mitään vegaanista (listan mukaan tosin buffetissa pitäisi olla myös tuorehedelmäsalaattia ja sorbettia, joten voi olla, etten vain katsonut tarpeeksi tarkkaan), mutta enpä olisi kyllä jälkkäriä enää jaksanutkaan syödä.
Positiivisin yllätys taisi reissulla silti olla se, ettei kroppani reagoinut mitenkään näin kuitu- ja papupitoisiin ruokiin. Oli vuosia, jolloin en kyennyt syömään mitään muuta viljaa kuin kauraa ilman kovia vatsakipuja. Se tunne, kun huomaa olevansa terve, on aika mahtava. Ohra tekee näitten kokemusten myötä paluun sitten myös kotikeittiöön. 🙂