Olet ikuisuuden päässä   Katso syksy, katso kaamos. Jäljelle jäänyt vain lehden levät ja kuoleman aatos.   Minut on saartanut suuri suru. Olen menettänyt paljon, ehkä liikaakin. Tyttömme kaunis ja ihana on nyt taivaassa ja sinä pakenit tätä kaikkea.   Kuka olisi tukena, kun talo on tyhjä ja rakas tyttäreni Tuuli- Marian nauru ja laulu […]

1 Villi kauris                          Lehdossa kasvat, kehityt metsäniityillä.                 Vaeltelet, olet kulkuri.                 Sielusi janoaa luonnon kirkkautta,                 raikkautta, elämän                 puhtainta vettä.                 Olet valkolehdokki arka.                 Erakko mies.             Jätit minut kylmästi. Et sanonut edes hyvästi. En osaa sinua käsitellä, enkä hyvästellä. saati unohtaa.             Kerroit minulle samat asiat […]

2 Rantakukka     Rantakukka kosteilla rannoilla, märkää, märkää sun kannoilla. Olet Lapin heinäkuun helmi. Elokuun ilo.   Kaunis kuin purppuraa, et ikinä lähelles ketään saa, koska liika kauneus miehet pois ajaa. Uhkeutesi on palavaa.   Rajatonta ikävää, pelottavaa kaipuuta. Tunnet lujaa, lujaa kuin kivikkoa, lujaa kuin koivikkoa.   Mistä kauneutesi vastauksen saa? Kuka uskaltaa […]

Sitoutuminen vielä kuoleman jälkeenkin           Istuin hiljaa keittiön pöydän ääressä. Lumi alkoi tupsuttamaan täydeltä , kirkkaalta taivaalta.   Auringon valo, siitä sinä et piitannut. Olit synkkien syksyjen sankari.   Poltit työhuoneessasi sikaria, joit viskiä tai sherryä. Joskus oli ilkeä, kun et saanut kirjoillesi kustantajaa.   Miksi niitä kukaan osastaisi pitkäveteistä nykyajan […]

Metsäkurjenpolvi   Kun vaipuu uneen ja koittaa unohtaa. Ei itseltään rauhaa saa.   Miksi mokasin? Miksi en ole parempi ihminen? Miksi olen katkera ja pettymys kaikille?   Aamuyöllä pedissä pyörit ja valvot ainaisia huoliasi. Entäpä jos toiset ajattelevatkin sinua ja sinua ja sinua. Hyvänä ihmisenä, uranuurtajana, sitkeänä sissinä.   Olet hersyvä persoona. Olet kuin metsäkurjenpolvi. […]

Liekki väliltämme on hiipunut ja sinä olet kovin uupunut. Aamua kun istumme keittiössä odotamme kahvia, vaikka janoamme rakkautta. Katsot ohitseni. Sisimpäni itkee.   Emme puhu mitään. Välttelemme toistemme väsyneitä katseita. Mietin, miten rakkauden roihun voisi vielä sytyttää vai onko se jo mennyt vallan menojaan? Voiko toista oppia rakastamaan uudelleen?   Ehkäpä olemme vain harjanteella, jonne […]

Anna lumihiutaleiden sulaa poskillesi. Tunne talven taika. Suo auringonsäteiden hehkua kasvoillasi. Kevät imartelee sinua. Tuo kesäniityltä maljakkoon kieluja ja nauti  niiden tuoksusta. Niin syksyn väreissä vaahterat väriloistossaan mieltä piristävät. Satumainen jokainen heti elämän. Niin on hyvä olla täällä neljän vuodenajan maassa.  

Kuljemme joka ikinen päivä ohi kummallisia kohtakoita, joita olisi ehkä juuri meille siunattu. Katalan, synkeän syksyn kantamoisia, mutta emme niitä huomaa. Olemme liian alamaissa tai ajatuksiemme vankeja. Mitäpä jos tänään vastaasi kävelee lapsi, aikuinen, vanhempi tai vanhus, näetkö hänet silmistä silmään? Hymyiletkö ja annat hänelle ilon häivähdyksen? Sanoma on selvä: ELÄ HETKESSÄ!  

Hän katsoi tuimin silmin. Tiesit, aivan liian ilkein aikein. Pakenet turhaan, pelko on läsnä. Tässä kahden ihmisen hirviömäisessä kämpässä. Tuuli ujeltaa korviin ikkunoista. Itkun partaalla, sinä etsit pakotietä tuosta luolasta. Miksi elämä joskus menee niin, ettei se päädykkään haaveisiin vaan pahaan oloon, käärmeisiin ja painajaisiin.  

Askeleiden jälkiä kulkee lumessa. Olet vaeltanut pitkälle, etkä enää palaa huomenna.   Ennen retkesi olivat lyhyitä. Ne kestin, niin kuin ai naisen pitääkin. Sinulla oli kymmeniä naisia. Minä vain en riittänyt. Minä vain riitin hääyönä.   Mikä minusta tekee huonon naisen? Sekö, että en kipitä pakkasellakin minihameessa, enkä polviin asti ulottuvissa nahkasaappaissa.   Ehkä olen […]