Lapsonen pieni   Taivaan loisteen taa, tummuuteen uppovavat äänet. Vienosti sivelee äiti lapsosen poskea, kyynel vierehtänee. Hän tahdo ei pojasta luopua.   Vain oma varjo seuranaan entinen äiti, tyhjyys paikan saa syämessään. Lapsonen lämpöinen, ihana, pehmoinen, rakas ja kallisarvoinen.   Ei muistoa saa katoamaan edes unten utuinen maa.  

MYSTINEN MIES   Bergamotti tuoksuu talosi aulassa. Käytävältä juoksen,  jo olen sinun kaulassa.   Ornamenttikuvioiset taivaansiniset tapetit, tumma parketti lattia, puutarha näkyy olohuoneen laakeista ikkunoista,.   Asut kuin linnassa. Paikassa, josta voin vain unelmoida.   Olet prinssi tahi kuningas, et salojasi paljasta.   Illan kääntyessä yöhön, ryhdyt ankaraan työhön. Huohotat ja manaat. Minulta hengentuotteesi salaat. […]

Joulun unelma     Ikkunasta lapsi kurkkaa, taivas enkelten, taivas joulun iloisen. Hyasinttien ja piparkakkujen tuoksu, unohtunut on kiireinen arjen juoksu.   Joulukuusen tähdet tuikkivat, sen ympärillä tonttuset loikkivat. Joulupukki on jo matkalla, reellä laulaen kilisee kilisee kulkusia.   Talon täyttää läheiset, koko perhe, kaikki me naurusuut, sulostuttaa joulukoristeiden kultaiset ja hopeiset sydämet ja kuut. […]

Korallin punaiset neilikat ovat kuihtuneet jo kerran. En jaksa niitä masentuneilla käsilläni kastella. En pakkasessa lenkkeillä, katuja astella.   Ulkona valkea lumi, on minusta harmaata. Olen väsynyt yhä, kai tarpeen olisi usko pyhä.   Tuot uusia neilikoita maljakkoon. Ne joskus lempikukkiani olivat, kauniita, hentoja, herkkiä, kuten minun sieluni.   Tuot taas uusia neilikoita maljakkoon, minä […]

Olet niin pikkuruinen, kuin harmaa pölyhiukkanen. Temmellät tuulten mukana, ei taida kukaan sua huomata.   Vaikk’ huudat maailma  ääriin, ken kuulisi kirkunasi. Vaikk’ laulat lintusen lailla, koet olevasi vain vahinko keskellä ihmismassojen.   Laskeudu alas ja loista! Ei sunlaistas ole toista! Hymyile, sillä säteesi kauneummat on. Olet aurinkotuli voittamaton.    

Syklaami pieni, aniliinia lehtösissään. Jo tullessaan tiesi, ei paluuta koskaan nää. Ikävöidä turhaan, se katalin kohtalo on ja jos illan tullen nojautuu toiseen, kaatuu kurakkoon.   Pienoinen sielu tumman tyttösen. Aamun sarastaessa kadoten, silmiä särkevään todellisuuteen heräten.   Katsohan ken’ luokses sen onnen ikuisen , taivahallisen tois’ ja aniliininsävyisen maailman lois, jossa myös arka syklaami […]

Sanon vain tämän, koska se sattuu. Sydämeen niin monia viiltoja mahtuu. Et taida tietää, miltä tuntuu, kun matto vedetään jalkojen alta ja sitten on vastassa vain kova maa?   Sanon vain tämän, koska pakotan itseni tähän. Kirjoittamalla voin itseäni elvyttää, ja nähdä monet ilot, onnet ja suuret ruusut nää, jotka sisälläni kasvaa ja itää.   […]

Taivallan tuhanneta kertaa. En ymmärrä itsestäni sen vertaa, jotta takaisin kääntyisin. Jotta perheeni luokseni palaisin, yrittäisin sopia asiat.   Elämä ei mene aina niin, kuin lapsena kuviteltiin. Minua petti nainen ja toinenkin nainen. Jäljellä minusta enää epäluulojen haiven.   Silti minussa elää toive, ehkä sitä voisi toivoksi kutsua. Onhan uskollisia naisia? Sellaisia, joiden viereen voi […]

Nyt, kun olen ruostunut naula…. Voin sanoa vain sen, mikä on totta. Tulehtuneet arpeni huutavat hellää kosketusta. (enkä tarkoita viiltojälkiä, vaan syädmeni karrelle palaneita pysyviä traumaattisia muistoja)   Särkynyt sydämeni kuiskailee näin: ” Suudelman jos saisin, jos kosketuksen hempeän rinnallein saisin, ihmisen kauniita sanoja halajaisin.”   Riudun, alastomana ja yksin. Vaivun, pahiin saarroksiin, koskiin ja […]

Nosta minut pystyyn, NOSTA! Anna synkkyyden ja pahan olon mennä, ota ilo minut omaksesi. Lempilapseksesi, ainokaiseksi, hyväksi ihmiseksi, sydänkäpyseksi.   En tahdo enää tuhota teitäni, jotka veisivät parempaan. En sulloa salaisuuksiani laatikkoon, jonka avainta ei ole olemasssaan.   Olen valmis nyt. Valmiimpi kuin koskaan antamaan kaikkeni, jotta elämän virta veisi minut sinne, missä on minun […]