epätoivon mies

Taivallan tuhanneta kertaa.

En ymmärrä itsestäni sen vertaa,

jotta takaisin kääntyisin.

Jotta perheeni luokseni palaisin, yrittäisin

sopia asiat.

 

Elämä ei mene aina niin, kuin lapsena kuviteltiin.

Minua petti nainen ja toinenkin nainen. Jäljellä minusta enää

epäluulojen haiven.

 

Silti minussa elää toive, ehkä sitä voisi toivoksi kutsua.

Onhan uskollisia naisia? Sellaisia, joiden viereen voi ehtoolla käydä maata ja aamulla

tietää, että tämä on se nainen, joka minua rakastaa, joka minun epäuskoni parantaa?

 

Onhan näin?