Muutamia ajatuksia rakkaudesta

Rakkaus on….. (SAATTAA OLLA)

 

 

Rakkaus

on itsekkyyttä,

rakkaus pelkää.

Rakkaus on jääräpäisyyttä,

epäselkeää.

Rakkaus on tahtojen

taistoa,

jonka päättyessä,

intohimo

katoaa.

Rakkaus kuolee, silloin

kun tottumus valtaa

asuntojemme huoneet.

 

Tällöin rakkaus

muuttuu rakkaudeksi kahden

ihmisen välillä, kahden

kumppanin välillä.

Tällöin intohimolla ei

ole mitään tekemistä

rakkauden kanssa, kun

himon tuli ja kiihkon palo

on palanut kuivaksi

tuhkaksi.

 

Mutta kumppaniinsa

voi rakastua intohimoisesti

uudelleen. Rakkaus on joskus

ikuista, vaikka sen kohteet vaihtuisivatkin,

Mutta onko se tosi rakkautta?

Sitä en tiedä.

Onko jokaiselle vain yksi

oikea rakkaus? Sitä en tiedä.

 

Sen , mitä tiedän, on

joutavaa.

On rakkauden särkyvä voima,

se satuttaa, piiskaa, ja liiskaa järjen

alleen. Rakkaus on kuin

levottoman  iloinen onnettomuus,

jossa kaksi ihmistä roikkuvat

yhden köyden varassa,

koittaen vastustaa

kiusauksia.

 

Rakkaus on

paljastaa itsensä toiselle

ja toivoa, että

toinen jaksaa sen kuorman 

kantaa.