Mummulle

Saaran laulu

 

Luoja sisimpääsi kultaa loi.

Sydämelläsi paljon hyvää tehdä voi.

 

Kuin aamuauringon hehkuvat

ensisäteet silmäsi oi’.

Elämääni huolenpitosi

lämpöä toi.

 

Ja edelleen tuo,

Jumala antanut sinulle hehkun

lämpöisen, iloisen, ainaisen.

 

Särjet hyvyydelläsi pahuuden.

Ilollasi varjot öisten kauhujen.

Lempeydelläsi tyynnytät

mielen myrskyt pauhujen.

 

Sydämesi on kuin kristallia kirkasta, syvää.

Sinussa on enkelten lailla niin paljon

hyvää.

Saaran laulu

 

Luoja sisimpääsi kultaa loi.

Sydämelläsi paljon hyvää tehdä voi.

 

Kuin aamuauringon hehkuvat

ensisäteet silmäsi oi’.

Elämääni huolenpitosi

lämpöä toi.

 

Ja edelleen tuo,

Jumala antanut sinulle hehkun

lämpöisen, iloisen, ainaisen.

 

Särjet hyvyydelläsi pahuuden.

Ilollasi varjot öisten kauhujen.

Lempeydelläsi tyynnytät

mielen myrskyt pauhujen.

 

Sydämesi on kuin kristallia kirkasta, syvää.

Sinussa on enkelten lailla niin paljon

hyvää.

Suhteet Ystävät ja perhe

Enkeli Silvia

Enkeli Silvia

 

Uniini saan pienet palavat enkelit.

Siivet niillä on liekeissä. Sädekehät kadoksissa, paeten

ne liitävät laavaa kohden.

 

Etsivät kotiin, mutta palavat tuhkaksi, poroksi,

jäljettömiin.

 

Luulin kerran, että minulla on enkeli.

Enkeli valkoinen, hentoinen kuin säde, kuin

herkkä lumihiutale, joka leijailee olkapäälleni.

 

Enkeli olikin niin hento, ettei kyennyt

minua suojelemaan, ei ahdistustani kadottamaan.

 

Suojelusenkeli, ilman suojaa hänkin.

 

Nyt olen tyhjä. Harhani on poissa.

Silvia, vain harhainen muisto nimestään

enkelin kaunehimman.

Suhteet Oma elämä Mieli