Pienen pieni varpunen kertoi minulle

suurenmoisen salaisuuden.

Rakkaus meitä kantaa, jos vaan

pystymme anteeksi antamaan.

Kuka meistä olisi täydellinen.

Kuka kaiken kestävä ja iloinen.

Joskus tulee aikoja ankeita, joiden

edessä ihminen on kovilla.

Varpunen laskeutui alas riippakoivun

lumiselta oksalta ja alkoi laulaa

hiljaisen himmeää laulua.

Myöhemmin sen tajusin.

Varpunen enkeli olikin, joka tahtoi

auttaa minua rakastamaan ihan jokaista

ohikulkevaa. Kaunis oli varpusen laulu.

Niin kaunis enkelin sanoma.