9.12.2025

+1

Aurinko nousee 10.10

Aurinko laskee 14.10

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Joku on juuri herännyt, huomenta, toinen popsii marmeladi leipää kahvikupposen kera, hei sinulle. Kolmas on tullut juuri töistä, huomenta. Oletpa sitten astunut mistä tahansa, blogiini Runouden sävelin. Olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla. Runoudella.

En tahdo kätkeä sisimpääni tai pöytälaatikkoon rohkaisun kauniita sanoja. Runoja… En…

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.

Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.

Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!

Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.

Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.

Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.

Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.

Luonnon näytelmästä olen runoillut.

Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.

Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.

Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.

Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.

Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.

ILLAT PIMENIVÄT JA LUKULAMPUT SYTTYIVÄT. Kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.

Blogia Runouden sävelin, pitää mm. LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA, runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja. Hyvää kahvia, länkkäri leffoja. Ja punaista huulipunaa. Ollen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja.

Blogini runouden on taidekanava. Ei päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan.

Tänään tarjolla uusi runoni KATUVALOJEN LOISTE. Niin uusi runo, ettei sulkakynän mustekaan ole vielä ehtinyt kuivua. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.

KATUVALOJEN LOISTE

polkua reunustavat katuvalot

kaupungin mökit, tuvat, talot

täyttyvät

odotuksen huumasta

suupielet cappuccinosta kuumasta

naisen

jäämättä sinne

minne ei enää kuulu

aavistus lilan sävyä

hennon mausteista

marjaisaa

kirsikkaista

että oi, niin makeaa

polkua reunustavat katuvalot

kaupungin mökit, tuvat, talot

naisen askeleet loittonevat

luota talon

valaisee kuu valon

sydämessään

hennon mausteista

marjaisaa

kirsikkaista

että oi, niin makeaa

mutta ei sakeaa

aavistus lilan sävyä

hän on vapaa

vapauden kietoutuessa

huoliin

kuka ties

amorin nuoliin

mutta vain aavistus

lilaa sävyä

kulmissaan

punaa huulissa

askeleet uusissa

tuulissa

hennon mausteista

marjaisaa

kirsikkaista

aamunkoita

On tullut aika etsiä kaappien kätköistä jouluiset reseptit.

Elelemme aikoja – onhan joulu ovella – ettei sapuskaa nakata vain nopeasti mikroon.

Joulupöydän kunkkua, kinkkua, paistetaan yön yli uunissa.

Riisipuuroa hämmennellään tunteroinen, noin.

Ihana hedelmäkakku kruunaa joulupöydän. Leivo itselle tai vie lahjaksi.

Kakun valmistus haukkaa aikaa noin tunti, 15 minuuttia.

HEDELMÄKAKKU

200 g pehmeitä aprikooseja (kuivattuja)

200 g pehmeitä taateleita

125 g pähkinöitä

200 g voita, LAITA VOITA, ÄLÄ MARGARIINIA, TULEE PAREMPAA.

2 dl fariinisokeria

3 kananmunaa

3 1/2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

1/2 tl neilikkaa

1/2 tl inkivääriä

1 dl rusinoita

1 dl appelsiinitäysmehua

Paloittele aprikoosit ja taatelit. Rouhi pähkinät.

Vaahdota pehmeä voi ja fariinisokeri. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, mausteet, kuivahedelmät ja pähkinät keskenään.

Lisää jauhoseos ja mehu taikinaan. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan.

Paista 175 asteessa noin 50 minuuttia. NOIN aika.

Kumoa kakku hieman jäähtyneenä. Pese kakkuvuoka.

Mittaa mehu ja fariinisokeri kattilaan. Kuumenna seosta, kunnes sokeri liukenee. Ota kattila liedeltä ja lisää joukkoon konjakki.

Pane kakku takaisin vuokaan ja kaada kuuma appelsiinimehuseos haalean kakun päälle. Anna maustua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Kumoa kakku tarjoiluvadille. Kakun saat helposti irti kastamalla vuoan ulkopinnan nopeasti kuumaan veteen.

A´vot.

Olen katsellut jouluisia elokuvia. Näin pääsee, kunnon joulu tunnelmaan.

Juoni tuntuu olevan eri leffoissa sama.

– Joku inhoaa joulua, kunnes löytää kadottamansa joulumielen, ilon.

– On kaakaota ja lahjoja

– Kenties joulupukki, tonttuineen

– Ja mistelin oksan alla elokuvan sankari ja sankaritar.

Eri leffat, sama juoni, jouluinen.

Tänään blogissani runouden, tarjolla kaunis runoni LUMOAVAA KAUNEUTTA. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.

LUMOAVAA KAUNEUTTA

lumoavaa kauneutta

kipinä

kohtalo

tapahtuipa

mitä hyvänsä

kun mitään ei

tapahdu

siinä tapauksessa

silmän räpäyksessä

kävellessä

lähetessä

sydämessä

edetessä

löytämisessä

käsikädessä

kysymyksessä

hetkessä

ensisilmäyksellä

auringonsäteitä

läheisyyteen

kietoutuneena

Jouluinen tarina… ja se menee näin, olkaas hyvä. Fiktiivinen.

Tarinan aika.

Pitäähän minun esitellä tarinan henkilö… Hän on…

Minja… Hän vaihtaa alaa. Uudelleen kouluttautuu.

Hän rakastaa joulua. Joulu on hurmaavaa aikaa.

On asioita, joita voimme muuttaa. Asioita, joita emme voi muuttaa.

Niistä on vain päästettävä irti (asioista mitä emme voi muuttaa), tuumii tarinassani Minja.

Hän on vaalea kutrinen, sini silmäinen daami.

Kävelevä muoti henkari. Kopisevat korot ja punattu suu.

Hän rakastaa joulutorttuja, omenahillolla, näin jouluisin.

Hän rakastaa ystäviään. Hän rakastaa aikaisia aamuja, tunnelmallisia iltoja. Hän rakastaa suloista tuhansien järvien maatamme. Ollen todellinen Suomi fani. Hän rakastaa labradorin noutajia.

Parhaillaan hän kirjoittelee joulukorttejaan.

JOULUTARINA

Rakastan joulua, hihkaisee Minja, 48v.

Ja kietoo kuusen hopeiseen nauhaan. Ripustaen joulupallon kuusen oksille sulostuttamaan.

Joululiinat hän etsii kaappien kätköistä. Pesee ja silittää, asetellen liinat pöydälle.

Samoin jouluverhot. Ne hän ripustaa ikkunaan.

Ja laittaa vielä tähden valoa tuomaan samaiseen ikkunaan.

Joulutorttuja hän leipoo, ihana kotoisa jouluinen tuoksu täyttää tuvan.

Omenahillolla. Tietenkin paiston kestävällä omenahillolla.

Pian on joulu.

Vain pari viikkoa enää jouluun.

Joululahjoja hän paketoi jouluaattoa odottamaan.

Joulu on ihanaa aikaa.

Aika kului

Niin koetti tunnelmallinen, rauhallinen jouluaatto.

Laatikot joulupöytään ja joulupöydän kruunasi joulun kunkku, kinkku.

Aattoilta oli kaunis.

Läheiset paikalla ja joululahjoista paljastui, hajuvettä ja villasukat.

Ja aika kului.

Koetti joulupäivä.

Tapanin päivä.

Ja aika kului.

Uusi vuosi saapui.

Oli aika muistella mennyttä vuotta.

Monen monta asiaa hän tahtoisi muuttaa.

Hän tahtoisi muuttaa työnsä. Hän ei viihdy töissään.

Niin hän uudelleen kouluttautuu.

Hakee kouluun.

Jokin lyhyt koulu, sillä ikää on jo mittarissa jonkin verran, vaikka varsin nuorekas daami hän on.

Minja valitsee etäopinnot.

Hän tahtoisi muuttaa tennis kaverinsa. Hän on itsekäs. Tuloksetta.

Hän tahtoisi uutena vuotena, mennyttä vuotta muistellessaan … muuttaa varsin monia asioita.

Mutta hän ei voi muuttaa maailmaa hyväksi paikaksi, sormia napsauttamalla.

Muutos… Joskus pitkäkin prosessi. Joskus nopea.

Joskus asia on muuttumaton.

Uuden vuoden raketit ammutaan ilmaan.

Ja aika kului.

Niin koetti tammikuu.

Hän haki kouluun.

Ja aika kului.

Oli loppiaisen aika.

Ja hän keräsi joulukoristeet kaappien kätköihin loppiaisena odottamaan ensi joulua.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Asioita mitä et

voi muuttaa

niistä on

päästettävä

irti.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

7.12.2025

+1

Aurinko nousee  10:05

Aurinko laskee  14:13

Päivän pituus on noin 4 tuntia ja 8 minuuttia. 

Tänään

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Tänään blogissani runouden… Tarjolla kaunis runoni. Massiiviset tammiaidat. Olen rakentanut runon sanojen aita ja aito ympärille (aitojen).

MASSIIVISET TAMMIAIDAT

polun päässä
massiiviset tammiaidat
ympäröivät puistoa

polku johtaa luo sydänten,
sielujen, aitojen

polun reunustamat
vaahterat huojuvat tuulessa

polku johtaa luo
massiivisten
aitojen

sielujen,
aitojen

luo aitouden

massiivisten
tammi
aitojen

Huomenna on Sibeliuksen päivä.

Sädehtivää Jean Sibeliuksen päivää.

8. joulukuuta 1865 – 20. syyskuuta 1957.

Hän oli säveltäjä.

Vanhemmat Christian Gustaf Sibelius ja Maria Charlotta Sibelius (o.s. Borg)

Puoliso Aino Sibelius

Sibeliuksella ja hänen vaimollaan Ainolla oli yhteensä kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi.

Akkavalta.

Tyylilaji oli kansallisromantiikka, piano, viulu.

Hän oli suomalainen myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.

Kenties Janne oli suloisten tuhansien järvien maan kuuluisin henkilö?

Jean Sibeliuksen lempinimi oli Janne. Hänet tunnettiin perhepiirissä Janne-nimellä, ja hän otti myöhemmin käyttöön taiteilijanimen Jean.

Sibeliuksen keskeisimmät teokset ovat hänen seitsemän sinfoniaansa. Sinfonioiden lisäksi hänen tunnetuimmat teoksensa ovat viulukonsertto sekä orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja, Tuonelan joutsen ja Valse triste. Noin muutaman mainitakseni.

Johan Julius Christian ”Jean” Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius. Hän kuoli lavantautiin heinäkuussa 1868 Sibeliuksen ollessa kaksivuotias. Hänen äitinsä oli Pyhäjoen rovastin tytär Maria Charlotta (o.s. Borg). Sibeliuksella oli vanhempi sisar Linda Maria (1863–1932) ja nuorempi veli Christian Sibelius (1869–1922).

Sibeliuksen koti oli ruotsinkielinen.

Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä opastuksella. Viululle ja sellolle noin vuonna 1881 sävelletty impressiotyyppinen ”Vesipisaroita” on hänen ensimmäisiä sävellyksiään.

Sibeliuksesta tuli kaksikielinen.

Päästyään ylioppilaaksi Sibelius aloitti lakimiehen opinnot. Opinnot keskeytyivät heti ensimmäisen vuoden jälkeen.

Sibelius opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa.

Sibelius teki lähes sata sävellystä, ja häntä alettiin jo luonnehtia musiikkineroksi.

Jatko-opintoja Sibelius suoritti.

Akseli Gallen-Kallela, Sibelius, 1894. On huikea maalaus. Oletkos nähnyt maalauksen, upea blogini runouden lukija?

Keväällä 1908 Sibeliuksella havaittiin kurkkukasvain.

Hän oli myös masennukseen taipuvainen. Ja masennusvuosien mestariteoksia on lukuisia.

Sibeliuksen teosten Yhdysvalloissa saama vastaanotto oli voimakkaan myönteinen, ja kaikki hänen johtamansa konsertit olivat loppuunmyytyjä.

Kysyttiin suosikkisäveltäjää Yhdysvalloissa, Sibelius oli ensimmäisellä sijalla. Tällainen tunnustus säveltäjän vielä eläessä on länsimaisen taidemusiikin historiassa poikkeuksellinen.

Hän sai siis arvostusta myös eläessään.

Yleensähän, kun multaa nakataan arkulle, taidetta vasta arvostetaan.

Sibelius kuoli aivoverenvuotoon Ainolassa 20. syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias.

Hän eli pitkän elämän.

Sibeliuksen musiikillinen tyyli muuttui hänen uransa aikana.

Kullervo on viisiosainen Kalevala-aiheinen suurimuotoinen sävelruno, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi. Se on sävelletty orkesterille, mieskuorolle, sopraanolle ja baritonille.

Hän on saanut huomion osoituksia, niin postimerkissä kuin rahassa. Vuonna 2015 laskettiin liikkeelle kahden euron erikoisraha Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Nora Tapperin suunnittelemassa kahden euron kolikon kansallisessa puolessa on kuvattuna Ainolan tähtitaivasta ja mäntyjä.

8. joulukuuta 1945: Jean Sibelius 80 vuotta (viisi markkaa)

Sibeliuksen mukaan on nimetty… Sibeliuksenkatu muun muassa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Lahdessa, Loviisassa ja Turussa.

Musiikki makuni on monipuolinen. Pidän niin Sibeliuksesta, kuin Topi Sorsakoskestakin.

Ja mitäs Sippelius on sanonut… Hän on todennut mm… että…

”Elämä on ihanaa, vaikka olemmekin täällä kärsiäksemme…” Tämä sitaatti heijastelee elämän ristiriitaisuutta ja kauneutta vastoinkäymisistä huolimatta.

Ja että…

”Olen säveltäjä, en ennustaja”

En tahtoisi tietää mitä tapahtuu tulevaisuudessa, en… Tämä on siksi, viisaasti sanottu. Mielestäni.

Tähän hetkeen kietoutuen.

VAALEANPUNAISTA HATTARAA (runoni sanoin)

ei eilen

ei huomenna

vaan juuri nyt

Se se vielä puuttuisi, että tulevaisuuden murheetkin surisi. Tänään.

Monen moni kantaa menneisyyttä selkä 90 asteen kulmassa, huojuen kuin kaislankorsi tuulessa. Ja tulevaisuus, no … se on jo vuorelta vierivä lumipallo.

Ei ei…

Vaan tähän hetkeen kietoutuen.

Jos olet blogini vanha lukijani. Oletkin lukenut tekstini Viidakko (jos uusi… lämpimästi tervetuloa blogiini runouden uudet lukijat. Viidakko tekstin löydät, kun luet blogiani pidemmälle… Uusille lukijoilleni pikainen esittäytyminen… Olen runoilijatar Virpi… Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Aamukasteinen lumpeenlehden lumo. Olen myös tarinan kertoja. Tarinoissani fiktiivisten hahmojen avautumista, kera tärkeän ja ei niin tärkeän… Viime aikoina olet voinut lukea blogistani runouden jouluvalmistelujani… Rakastan joulua… Hurmaava vuoden aika. Muuten olen aivan kesä ihminen, joulua lukuun ottamatta… Blogia runouden pitää runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista. Ystäviään, läheisiään. Kissoja. Viisaita sanoja. Länkkäri leffoja. Hyvää kahvia ja punaista huulipunaa).

Viidakon heimolla on sanonta.

–Maissipellolta on tultava juosten.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken on oltava tuoretta. Uusin blogimerkintä luetaan. Uutiset, mitä tuoreemmat, sen paremmat. Kuulumiset. Mitäs sinulle kuuluu (nyt, ei mitäs sinulle kuului 15 vuotta sitten). Salaatti… tuorettapas hyvinkin…

Taitaa viidakon heimo olla oikeassa.

– Maissi pellolta on – totta vie – tultava juosten.

Eräs psykologi, joka on lukenut vuosia vuosia psykologiaa on todennut, että ihminen stressaisi vähemmän, jos hän eläisi tässä hetkessä.

Hän ei ole lukenut vain yhtä kurssia.

Laittakaas… hyvät opettajat… tämä lause jo ensimmäiselle psykologian kurssillenne (tähän hetkeen kietoutuen). Kiitos. Kun psykologiaa oppilaillenne opetatte.

Runossani Lyhty luminen totean… että…

LYHTY LUMINEN

aamuvarhainen,

rauhainen,

kahvi aamiainen

lyhty luminen

rakkauden

punaisin

sävyin

puhuminen

aamuvarhainen,

rauhainen,

kahvi aamiainen

yllään

pitkähihainen

kädessään

matkalukeminen

aamuvarhainen,

rauhainen,

kahvi aamiainen

hiljainen

pitkäaikainen

avioliitto

rakkauden

niitto

aamuvarhainen,

rauhainen,

kahvi aamiainen

ei tänään

tarvitse

huomista

jaksaakaan

aamuvarhainen,

rauhainen,

kahvi aamiainen

ainakaan

huomista

ennen aikaan

ollenkaan

lähimainkaan

milloinkaan

huomista

nyt lainkaan

jaksaakaan

aamuvarhainen,

rauhainen,

kahvi aamiainen

lumilyhty

lyhty luminen

Jean Sibelius on tunnetuin ja arvostetuin suomalainen säveltäjä.

1900-luvun ja ehkäpä koko musiikinhistoriankin tärkeimpiä sinfonikkoja ja orkesterirunoilijoita. 

Harva säveltäjä on kyennyt vangitsemaan yhtä osuvasti luontoa säveliin kuin Sibelius. 

Suloisessa tuhansien järvien maassamme on sädehtivän kaunis luonto. Häikäisevän kaunis.

Muistinkohan kaiken oikein. Sibeliuksesta. Kenties????

Blogissani edetään runouden sulo soinnuin.

Kuulumisiani on blogissani runouden harvoin, jos koskaan. Blogini ei ole päiväkirja, vaan puhdas taidekanava.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Seuraavassa blogimerkinnässäni ollaan jouluisissa tunnelmissa, joulutorttuja leipoen. Lukaises siis blogiani pidemmälle.

Jos tapanasi on lueskella 379 sivuisia kirjoja, kirjasarja. Lukaise koko blogini läpi.

Jos taas luet kirjasta vain takakannen. Ja korkeintaan ensimmäisen ja viimeisen sivun. Tämä runo on juuri sinulle.

RAKKAUS

karu

taru

Vain kaksi, 2, sanaa. Jaksat lukaista runon 🙂 .

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin