Paikka, jossa ihmiset elävät pisimpään… ja se on …

26.4.2024
+ 5
Aurinko nousee 5:02
Aurinko laskee 21:29

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut runouden
sädehtivään maailmaan

Lämpimästi tervetuloa

Tulviiko vappuna Pohojanmaa ?

Blogia runouden pitää runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, viisaita sanoja, länkkäri leffoja, kissoja, ystäviään, läheisiään, hyvää kahvia ja punaista huulipunaa.

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

ETSITYIN JA KAIVATUIN RUNO LIE RUNO SYNTYMÄPÄIVÄKORTTIIN… MYÖS TÄMÄN RUNON

– ONNITELU RUNON – TARJOAA RUNOTEOKSENI SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA,

KIMALTELEVIA JÄITÄ.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Pitkän iän salaisuus on mysteeri, joka on kiehtonut tutkijoita ja tavallisia kuolevaisia iät ja ajat.

Itse asiassa Seulon vuoristokylässä on yhteensä ennätykselliset 20… satavuotiasta henkilöä aikavälillä 1996-2016.

Kylä tunnetaan ”paikkana, jossa ihmiset elävät pisimpään maailmassa”.

Pitkä ikä on siis geenien ja elintapojen summa.

Maailman vanhimmaksi elänyt ihminen oli 122-vuotias ranskalaisnainen?

120-vuoden ikä alkaa olla ihmisen biologinen maksimi.

– Syö monipuolisesti.
– Kävele.
– Nuku.

Itämeren ruokavalio parantaa mahdollisuuksia pitkään ikään.

Riittävällä unella on merkittäviä terveysvaikutuksia.

Ihminen on kokonaisuus. Pitkään ikään vaikuttavat myös henkinen hyvinvointi, merkityksellisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet.

Kiinnostus maailman asioihin, huumoria ja musiikkia ja sata lasissa häämöttää.

Näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan.

Ja tarina on nimeltään
SYNTYMÄPÄIVÄT

Mikaela järjestää iso iso iso äitinsä sata vuotis syntymäpäivät.

Mittariin kilahtaa hänelle huikeat sata.

Juhlien tulee olla lyhyet iso iso iso äiti väsyy.

Juhlat alkavat siis kello kaksi ja päättyvät viimeistään kello neljä. Mieluummin kolme tai puoli kolme.

Syntymäpäivien vietto paikaksi vuokrasin kauniin kartanon. Pariksi tunniksi.

Tilasin leipomosta näyttävän täytekakun.

Leivoin  myös itse tiikerikakkua ja pikkuleipiä. Tuumii Mikaela.

Ja laitoin paperiset kutsut postiin, en modernisti sähköisiä.

Syntymäpäivillä tarjotaan vain kahvit. Jos lounas, juhlat venyvät kohtuuttoman pitkiksiä.

Astiaston hän vuokrasi Martoilta.

Kaunis kahvikuppiastiasto.

Syntymäpäiväkoristeet. Ne tarvitaan ja pöytäliinat, pohtii Mikaela.

Ja hänen veljensä soittelee kitaraa syntymäpäivillä. Kolme kappaletta, sisältäen onnittelulaulun.

Säestää siis myös ”paljon onnea vaan laulun.”

Ei sampanjaa.

Kahvitarjoilu.

Valokuvaamosta kuvaaja.

Ja tarina alkaa

Tarina on nimeltään

SYNTYMÄPÄIVÄT

Mikaela kysäisee iso iso iso äidiltään, että

– Keitä kutsutaan syntymäpäiville?

– Kaikki läheiset ovat jo kuolleet. Iso iso iso äiti murehtii.

Hän kirjoittaa kutsuja 28 kappaletta.

Ja niin koetti syntymäpäivä.

Juhlat olivat onnistuneet, iki muistoiset.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Sata vuotiaiden elämän ohjeita, keräsin eri sata vuotiaiden elämän ohjeita tähän:

Ensimmäinen sata vuotias totesi…

Työ terveenä pitää. Sairauslomalla tämä sata vuotias on ollut vain kerran elämässään, kun varvas meni työtapaturman seurauksena kuolioon ja se piti amputoida.

Toinen sata vuotias sanoi…

Kun alkoholia lievästi käyttää, kyllä se pitkän työpäivän jälkeen rentouttaa. Mutta paljon ei parane ottaa. Itteään pitää kontrolloida.

Kolmas sata vuotias nauroi…

Tämä sata vuotias olikin vauhdikkaampi tapaus. Nainen oli ollut kolme kertaa naimisissa ja jälleen hänellä oli uusi poikaystävä. Hän neuvoi, että naisen kannattaa vaihtaa vanhetessaan mies nuorempaan, kun ne miehet pakkaavat nukkua pois nuorempina. Satavuotiaalla oli 72-vuotias poikaystävä.

Neljäs sata vuotias:

Kiinnostu, innostu, valita vähemmän, totesi tämä, toinen, sata vuotias.

Kaveria ei jätetä, toteaa viides… sata vuotias.

Loppusanat:

Satavuotiaaksi eläminen on kuin hedelmäpelissä osuisi kolme samaa kuviota riviin, vertaa eräs  professori.

– Ne ovat geenit, elintavat ja sattuma. Kaikkien täytyy osua kohdalleen, jotta saat päävoiton.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen

On takatalvi, lunta satelee

23.4.2024
+ 1
Aurinko nousee 5:13
Aurinko laskee 21:19

klo. 22.25

Lunta on valtavasti
ja on jo huhtikuun
23. päivä

Takatalvi


Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Tein simaa vapuksi. Tänään.

Olen tarinan kertoja. On fiktiivisen tarina aika.

Fakta on, että hammaslääkäri on keksinyt sähkötuolin… iskikös dentofobia, upea blogini Runouden sävelin lukijani…

VANHAT AUTOT on tarina nimeltään

Pitäähän minun esitellä fiktiivisen tarinan hahmo.

Hän on Tim.

Tim, hammaslääkäri. Hän harrastaa vanhoja autoja. Vapaa aika menee autotallissa autoja rapatessa, niihin vanhoja osia etsiessä. Autojen pintaa kiillotellessa.

Itse asiassa kaikki hänen aikansa menee autotallissa.

Joko hän on töissä, poraamassa purukalustoa tai autotallissaan.

Hän myi sadun Ainolle, todellisuus oli jotain muuta ja he erosivat.

– Hammaslääkäri keksi sähkötuolin, totesi Aino vihaisena Timille eron jälkeen.

Hammaslääkäreitä vihataan heidän ammattinsa takia, sinua sekä siksi, että olet hammaslääkäri, että siksi, että olet sinä, Aino huusi Timille.

Kului kuukausi, kaksi, kolme, ja kun puoltoista vuotta oli kulunut, he olivat jo ylimpiä ystäviä.

Eikä pahaa sanottavaa ollut puolin ja toisin.

Ja sitä paitsi Ainon purukalusto kiiltää kilpaa auringon säteiden kanssa.

Timillä on viisi veljeä, kolme siskoa. Hän on isosta perheestä, lähtöisin.

Suht onnellisesta perheestä.

Hänen äitinsä oli suuhygienisti ja isänsä hammaslääkäri.

Ei omena kauaksi puusta putoa.

Hänellä on pitkät, tummat hiukset ponihännällä, parta ja silmälasit.

Hän sopii seisomaan pöydän alla, mutta ei sovi selällä olemaan pöydän alla.

Oikein komea mies.

Hänellä on valtavasti tuttavia. Hän harrastaa vanhoja autoja. Jo autopiireistä tuttuja on muutama sata. Iso perhe, jo perheestä tuttavia on lukuisia. Kiitollisia kiiltävän purukaluston omaavia on liuta. Naapurit, ja tutun tutut. Serkut perheineen.

Hän ei luokittele, kuka tuttavista on paras ystävä. Hän ei laita tuttaviaan järjestykseen.

Tim ei vertaa hänen elämäänsä… muiden elämiin. Ei hän loppujen lopuksi … tiedä mitä heidän elämässään tapahtuu oikeasti.

Tim rakastaa kevättä. Kesällä on itikoita, syksyllä sataa vettä, talvella palelee, mutta kevät. A vot.

Hän herää kuin karhu ja muumit talviuniltaan keväällä.

Hänen arkensa koostuu purukaluston poraamisesta.

Hammaslääkäri kammo voi olla niin paha, että hampaat jää hoitamatta. Joillakin.

Yhdellä kymmenestä ihmisestä näin käy, sillä heillä hammaslääkäripelko on niin suurta, etteivät he tule vastaanotolle lainkaan. He ovat kurjassa noidankehässä, sillä hoitamattomuus kasvattaa hoidon tarvetta.

Suussa olevat instrumentit ja vempaimet aiheuttavat tunteen, ettei voi hengittää.

Hammaslääkäri ei voi luvata, että hoito on kivutonta. Tätä Tim ei voi luvata, vaikka kuinka tahtoisi.

Hän voi lievittää kipua puudutteilla.

Mutta tadaa… puudutus piikki sattuu.

Hampaan poran ääni kaikuu potilaalla päästä varpaisiin… korvissa, kallon läpi kaikuen.

Kuin jyrä, joka sahaa asvalttiin.

Ilokaasua on tarjolla ja nukutus. Nukutusta saa julkisella puolella harvoin, esimerkiksi vain, jos hampaiden kunto uhkaa yleisterveyttä. Harvoin on melkein synonyymi sanalle, ei koskaan.

Hammaslääkäripelko eli dentofobia on hammaslääkäreihin ja heidän välineisiinsä kohdistuva fobia, ja tämä – dentofobia – lie usealla.

Kivun pelko.

Ja tarina alkaa.

Tim selaa netistä vanhan auton osaa. Kaupasta ei löytynyt, onhan auto museo auto.

Hänelle vastaa netissä Regina, että hänen autotallinsa nurkassa on juuri tarvittava osa autoon.

Tim lähtee hakemaan Reginan luota osaa autoonsa.

Ja jää sille tielleen.

Heidän suhteensa ei ollut salaisuus, jos pari suhteesi on salaisuus, sinun ei pitäisi olla siinä suhteessa.

Regina rakastaa vanhoja autoja kuin Tim.

– Työsi ei pidä sinusta huolta kun olet kipeä, minä pidän … vietä siis enemmän aikaa kanssani… toteaa Regina.

Ja niin tekee Tim.

Regina ei tahdo olla kukaan muu kuin on. Ja tämä on yksi syy, miksi Tim häntä niin kovin rakastaakin.

Ja yhdessä he kiillottelevat vanhan museoautonsa kylkiä. Kevät auringon sulattaessa routaista maata. Mustarastaan laulaessa.

Museoauto on suloisessa tuhansien järvien maassamme… arkikäytöstä poistettu harrasteajoneuvo, joka on museotarkastettu ja hyväksytty museoajoneuvorekisteriin.

Museorekisteriin hyväksyttiin ennen auto, jonka valmistusvuoden päättymisestä … oli sitä museorekisteröitäväksi esitettäessä… kulunut vähintään 25 vuotta. Vuonna 2008 tämä raja korotettiin 30 vuoteen.

Kunnoltaan ja varusteiltaan alkuperäistä vastaava tai sellaiseksi entisöity.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Älä koskaan tahdo olla joku muu, sillä silloinhan tuhlaat ja heität hukkaan sen, suurenmoisen ihmisen, joka olet. Älä koskaan…

Tarinan Regina ei tahtonut olla kukaan muu.

Tämä runoilijatar ei jaksaisi olla kukaan muu. Ei totta vie.

Maailmaa kannattaa katsoa aina omilla silmillään.

Luoda omat mielipiteet.

Oma elämän polkusi.

Laittaa oma tassu, toisen tossun eteen, elämän mutkaisilla teillä, ylä ja alamäessä.

Sädehtivää tepastelua omin askelin…

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Hyvää yötä

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen