Turkoosi
TURKOOSI
kun ei ole
enää nuori
on muistot
muistot kullatut kuin
kukkameren
kauneudessa
auringon kultaisissa
säteissä
säteilevät
puistot
mutkitteleva
tie vie puiston luota
kristallisen lähdevesi
lammen luo
kitaran sävelten
kietoutuessa tuuleen
soi
duo
silloin hänen
huuliltaan kaikuu lause
saavu oi, rakkaimman luo
sävelet tuo
sydämein pala
kun mikään ei ole
aivan sama
näillä mailla
silloin vailla
kun
kuluu aika
sirpaloituu taika
näillä
mailla
ei
taida
ukkostaa
salamoida
sillä
parasta
taivasta
maailmasta
hiljaisuudessa
kaikuu
huuto
luo tänään
kauniita muistoja
huomiselle
samassa
hetkessä
rannalla
matkalla
maailmassa
kaiken laidalla
rakastaen
kaukana
mukanaan
koru
turkoosi
soi kitaran
sävelet
oodi
kuluu aika
soi balalaika
vastarannalta
väliaikaista
sydän vereslihalla
katoavaista
taivaanrannalla
liikekannalla
taitekohdassa
aallonharjalla
tosiasiassa
surusointujansa
vaaleanpunaista
saippuakuplaa
pyhäpuvussansa
pallosalama
saippuakuplassansa
