Joki risteily

15.5.2026

+16

Aurinko nousee 3.52

Aurinko laskee 22.36

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Tänään tarjolla kaunis runoni Jokiristeily.

Runon voi raapustella monen monella tavalla…

Tässä runossa olen luonut ns. roolihahmon ja runo kirjoitetaan hänen suullaan.

Runon henkilö on seuraavanlainen:

Boheemi, 28 vuotias lady, Helsingistä. Parturi-kampaaja. Hän kotiutui hiljattain lomamatkaltaan, mikä sisälsi mm. jokiristeilyn. Hän rakastaa violettia värisävyä, ja on sisustanut kotinsa violetin sävyin. Samoin kuin kutrinsa värjännyt lilaksi. Hänellä on siamilaiskissa. Hän rakastaa antiikkia. Harrastaa kuvanveistoa ja pitää jazz sta.

Helsingin lady tapasi palmujen katveessa veistoksellisen komean miehen.

Hän sukelsi miehen ruskeisiin silmiin.

Runon voi raapustella monen monella tavalla…

Rakentaa riimien ympärille.

Neuloa runon silmukoihin viisautta…

Ommella koriste ompelein, kauniin sanoin runon…

Runot voivat olla myös ns. liirum laarumeja, vailla sisältöä. Sädehtivän kaunista lumihiutaleista sanahelinää.

Runo voi olla, vaikka kuin upea maisema maalaus.

Runous voi olla myös painavaa sanottavaa – totta vie – kuuntelemisen arvoista.

Runous voi olla päiväkirjaa, faktaa, tämä ei ole minun tyylini, ei…

On lukuisia tyylejä kirjoittaa runoja, lukuisia…

Fiktio on minun tyylini.

Ja kaunis runo JOKIRISTEILY menee näin. Olkaas hyvä.

JOKIRISTEILY

kohoten talon ylle

kaupungin ylle

maan ylle

avaruuteen

silloin asia alkaa tuntua

mitättömältä

tanssien enemmän

vapaa päiviä viettäen enemmän

anteeksi antaen enemmän

vehreitä maisemia

ihaillen jokiristeilyllä

täysikuu kaupungin yllä

pysyvyyden kaipuu

muutokseen vaipuu

miettien miksei

hän rakastanut

vai rakastiko sittenkin

vehreitä maisemia

ihaillen jokiristeilyllä

täysikuu kaupungin yllä

Kuvassa tarina matto, kutomani.

Astu matolle.

Matto huokuu tarinoita, kuin myös blogini Runouden sävelin.

Olen tarinan kertoja.

Että runoilijatar.

Runouden sulosiivin edetään blogissani.

Tämän taideteoksen olen tehnyt vuosia… vuosia sitten tietokoneella… Tietokoneen halkaisija oli lähes metrin, ellei kaksi.

Mitäs pidätte teoksestani?

Jääkiekon MM tänään.

Tämä runoilijatar on TV n äärellä.

Joko kotikatsomot on viritelty?

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Ps. Seuraavassa blogimerkinnässäni vanhaa suomen kieltä.

Ja mietin mikä on sikuri?

Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle.

Sikuri on kasvi.

Kahvinkorvike.

Sikuri… monivuotinen, sinikukkainen hyötykasvi, jota käytetään ravintona, rohtona ja erityisesti paahdettuna kahvinkorvikkeena.

Sikurin lehtiä voidaan käyttää salaateissa.

Kasvaa Suloisessa tuhansien järvien maassamme ja sillä on heleän siniset kukat.

Kuohkeuttaa maata, muuten.

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen

Vanhaa suomen kieltä

14.5.2026

+12

Aurinko nousee 3.55

Aurinko laskee 22.33

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

VANHAA SUOMEN KIELTÄ

Suomen kirjakielen isä, uskonpuhdistaja ja Turun piispa Mikael Agricola syntyi Pernajassa Itä-Uudellamaalla noin vuonna 1510. Tarkkaa vuotta ei tiedetä ?

MIKAEL AGRICOLA

Hän oli pappi, rehtori.

Hän kirjoitti mm. Abckiria vuonna 1543. Rukouskirja Bibliasta ilmestyi seuraavana vuonna. Sekä uuden testamentin suomennos (Se Wsi Testamenti).

Kaikki Agricolan luomat sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta.

Työn, tuskan ja hien alla oli kadonneet sanat.

Näistä kadonneista sanoista raapustelin kauniin runoni Huikuri.

luutarha = hautausmaa

lustitarha = paratiisi

vertaveli = toveri

Ja runo HUIKURI menee näin … Olkaas hyvä.

HUIKURI

oi minun

sydhemeni kiwu

minä myrisen

oksalla

mettinen

huikurin

tähden

lähden

mine mäyren

minä myrisen

syläys

oksalla

mettinen

huikurin

tähden

lähden

Mettinen on kyyhkynen, runossa on kyyhkynen oksalla. Rakas on huikuri, siis kevyt kenkäinen. Ja sydän tuskaa huutaa huikurin tähden. Ja huikurin tähden lähden.

Vanhaa suomen kieltä.

syläys = syleily siis

Huikuri tarkoittaa kahta asiaa, kevyt kenkäistä ja sämpylää, runossani ensiksi mainittua.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Mikael Agricola noin. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557

Turun piispa ja uskonpuhdistaja.

Hän loi raamatunsuomennoksellaan Suomen kirjakielen pohjan.

Häntä pidetäänkin siksi suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua.

Agricola opiskeli 1530-luvulla yliopistossa. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa Turun katedraalikoulun rehtorina.

Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää.

Mikael Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta.

Hänen isänsä nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof).

Perheessä oli Mikaelin lisäksi kolme tytärtä.

Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.

Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus.

Hänestä voisi raapustella pitkästikin.

Lyhyesti tänään.

Agricola lähetettiin 1536 opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon.

Agricola avioitui (Birgittan kanssa) .

Heillä oli poika Kristian Agricola.

Hän käänsi raamatun latinasta kansankielelle.

Lutherin periaatteiden mukaan kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään.

Agricolan käännös julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti.

Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli kuitenkin aapinen Abckiria 1543.

Rukouskiria Bibliasta, 1544.

Styyri, falskata, insigli, alasastua, ja monet muut sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta.

Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin yhä käytössä.

Mikael Agricolan mukaan on nimetty katuja, kirkkokin.

Patsaita.

Postimerkki ja juhlaraha.

Häntä on muistettu monin tavoin.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Tämä runoilijatar veikkaa…

sikopaimen?

sokeri?

jokin ruuvimeisselin tapainen?

En tiedä…en…

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen