Joulusirkus

Blogataanpa tämä pois alta, nyt kun joulu on vielä tuoreessa muistissa. En ole kovin askartelevaista sorttia, toisin kuin tyttöystäväni.  Hän halusi tehdä piparkakkutalon, mutta ideaa ja aikaa totetutukselle ei tuntunut löytyvän. Ensimmäinen ongelma ratkesi, kun joulun alla kävimme Tallinnassa ja samalla tietysti aina yhtä inspiroivassa Piparkoogimaaniassa. Tämän vuoden näyttelyteemana olivat olympialaiset.

Painonnostajat ja kuviouimarit saivat tyttöystäväni innostumaan: ”Teen sirkusjunan, eläimet ja voimamiehet ja kaikki!” Olin vähän skeptinen, sanoin että anna mennä vaan. Seuraava askel olikin sitten tarvikkeiden hakeminen kahdesta eri kaupasta, jotta saadaan oikeanlaisia strösseleitä ja riittävä valikoima elintarvikevärejä sekä kaksi kiloa piparkakkutaikinaa. Kaavojen piirtäminen, leikkaaminen, osien paisto, koristelu ja koko junan kokoaminen veikin sitten lähemmäs kaksi päivää, meiltä molemmilta. Lisäksi operaatio vaati paljon kärsivällisyyttä tyttöystäväni vanhemmilta, kun olimme vallanneet keittiön pöydän muilta joulupuuhilta.

Kävi siis niin, että innostuin kovastikin osien leikkaamisesta, koristelusta ja kokoamisesta. Vielä enemmän innostuin lopputuloksesta. Askartelu oli todella kivaa, mutta en suosittele tälläistä projektia kenellekään, siksi ehkä poltan kaavat ennemmin kuin laitan kuvia niistä. Juna saatiin valmiiksi juuri ennen todellisen joulusirkuksen alkua, eli sisarenlasten saapumista.

Sirkusjunasta tuli paitsi hieno, myös mitä osuvin vertaus kolmen eri kaupungin välillä vietetylle joululle.