Onko tämä vastuullista?
Kävin viime viikolla Teurastamolla sijaitsevassa Flavour Studiossa tutustumassa WWF:n uuteen ruokaoppaaseen. Luonnonsuojelujärjestö oli kutsunut paikalle toimittajia ja bloggareita kuulemaan ruokaohjelmastaan sekä syömään Sami Tallbergin kokkaamia ruokia. Alla on listattuna pitkä liuta illasta mieleen jääneitä tietoja ja vinkkejä ja lisää on luettavissa ruokaoppaasta. Jos et jaksa lukea, niin tässä ehkä tärkein: älä heitä ruokaa roskiin.
Itse paikka oli erittäin viihtyisä ja maistuvia olivat myös studion isännän Niko Autin (yllä) tarjoilemat tervetuliaisjuomat. WWF:n puolesta meidät toivotti tervetulleeksi Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder (myös kuvassa). Flavour Studio on Teurastamolle avattu opetuskeittiö- ja tapahtumatila. Tilassa järjestetään tällä viikolla esimerkiksi Night Visions -festivaalin kulinaarikino-tapahtumat. Viimeviikkoisen vierailun syy oli kuitenkin ihan toisenlainen. WWF on juuri julkaissut ruokaoppaan, jolla pyritään ohjaamaan ihmisiä vastuullisempaan herkutteluun. Ohjeet tiivistetään muutamiin pääperiaatteisiin, kuten kasvisten lisäämiseen, pikkukalojen suosimiseen sekä hävikin vähentämiseen. Oppaan pääasiallisena ohjenuorana toimikin kysymys, onko tämä vastuullista? Kerron alla paljon ilmastovaikutuksista, mutta vastuulliseen ruokaan liittyy myös ihmisoikeuksista ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen, näistä lisää luonnollisesti siellä oppaassa.
Illan aikana kuultiin alustuksia sekä nautittiin neljän ruokalajin ateria. Tallbergin suunnittelema menu pohjautui kauden kasviksiin ja saatavilla oleviin herkkuihin. Filosofiana tai teemana toimi eräänlainen siivotaan jääkaappia -asenne. Tallberg kehottikin kaikkia käymään kaapit läpi jopa viikoittain. Tarjolla olleet ruoat ja niiden reseptit olivat kaikki syntyneet joko paniikkiratkaisuina tai tilanteissa, joissa muutakaan ei ollut tarjolla. Joskus olosuhteiden pakko saa aikaan hyviä tuloksia. Erityishuomiona todettava, että jälkiruokaa lukuunottamatta annokset syötiin käsin.
Ensimmäisenä meille tarjoiltiin erilaisia kaaleja kallioimarre-tilli-vinaigrettella maustettuina. Vaikka kallioimarre on villiyrtti, on sitä saatavilla läpi talven. Kannattaa kuitenkin huomioida, että koska kasvista käytetään juuri, pitää poimiessa kysyä maanomistajan lupa. Lisäksi villiyrttimetsällä pitää olla varma, että poimii oikean kasvin. Tässä kohtaa voi mainostaa Tallbergin (alla) villiyrttikirjaa.
Ruokalajien yhteydessä kuulimme tietoiskuja eri aiheista. WWF Suomen tiedottaja Antti Haavisto esitteli illan päätähteä eli ruokaopasta, josta löytyy yksinkertaisten, ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta tärkeiden vinkkien lisäksi mm. reseptejä. Lähipäivinä sivuille tulee myös tämän illallisen reseptit. Ruokaohjelman päällikkö Jussi Nikula puolestaan tarjoili vastauksia kysymykseen miten ruokkia 9 miljardia ihmistä raivaamatta metsiä pelloiksi.
Helppo tapa ruokkia enemmän ihmisiä ja pienentää luonnon kuormitusta on lisätä kasvissyöntiä. Esimerkiksi paljon parjattua soijaa voi hyvin lisätä ihmisten ruokavaliossa vaarantamatta monimuotoisuutta tuotantomaissa. Valtaosa soijasta kun menee eläinrehuksi. Toinen yhtä helppo tapa vähentää kuormitusta on ruokajätteen vähentäminen. Lisäksi on kehitettävä sekä viljelymenetelmiä että maatalouden tuottavuutta. En nyt muista kuka tästä huomautti, mutta jo kahden prosentin vuosittainen vähentäminen lihankulutuksessa puolittaa lihankulutuksen vuoteen 2040 mennessä. Tällöin oltaisiin takaisin viidenkymmenen vuoden takaisissa kulutusmäärissä. Jos joku haluaa hurjastella ilmaston puolesta, niin melkein voisi vähentää kolmekin prosenttia lihankulutustaan.
Toinen ruokalaji oli sienileipä. Kuivahtanutta leipää ja päälle yrttivoissa paistettuja metsäsieniä. Ei sen vaikeampaa. Leipää nakertaessamme MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri vyörytti meille tilastotietoa ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksista. Lukuja oli paljon ja ne olivat vakuuttavia, vieläpä kiinnostavasti esitettynä (okei, tykkään numeroista). Tässä muutama fakta:
– Ruoka muodostaa 24 prosenttia ihmisen ilmastovaikutuksista
– Broilerisuikalepaketin ilmastopäästöt muodostuvat lähes kokonaan broilerin kasvatuksesta ja ruokinnasta, ei pakkauksesta, marinadista tai kuljetuksesta kauppaan, kuten usein luullaan
– Juustokermaperunagratiinin ilmastopäästöt puolestaan syntyvät lähes kokonaan kaupan pakastealtaassa ja kotiuunissa
– Suomalainen tomaatti on ilmastolle usein parempi talvellakin kuin hollantilainen, kun ympäristön kannalta espanjalainen on parempi kesälläkin
– Kotitalouksien vuosittainen ruokahävikki vastaa 0,5mrd euroa ja 100 000 auton vuotuisia kasvihuonepäästöjä
Tuotteiden pakkauksia pidetään usein epäekologisina. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pakkauksen tehtävä on parantaa tuotteen säilyvyyttä ja että esimerkiksi yksikin syömättä jäänyt leipä- tai kalkkunaviipale on enemmän hukkaan mennyttä energiaa, kuin pakkauksen valmistaminen.
Pääruoaksi muut saivat frittisilakoita, sellerimajoneesia ja puolukkaa. Minä sain kasvissyöjänä lisää kaalia, kun kerran jätteitä pyrittiin minimoimaan. Kalanostajille suojeluasiantuntija Matti Ovaska antoi kolme muistisääntöä: suosi kestävästi pyydettyä kotimaista kalaa, pikkukaloja sekä MSC-sertifioitua kalaa. Lisäksi hän muistutti siitä, että isokokoisenkin silakan syömistä on ihan turvallista lisätä huomattavasti.
Lopulta päästiin jälkiruokaan, eli väinönputkivanukkaaseen ja tyrnihunajaan. Samalla Tallberg kertoi vinkkejä hävikin minimoimiseen ja ruokalaskun pienentämiseen. Kuivakaapissa ja pakastimessa hän kehotti säilyttämään mahdollisimman vähän mitään ja tarkkailemaan säännöllisesti myös jääkaapin sisältöä ja mahdollisesti vanhenevia tuotteita. Ylijäämäruoat kannattaa kierrättää seuraavan päivän annoksissa. Lihajäämät pataan, kastikkeet leivän päälle ja vihannekset vaikka curryksi. Lisäksi luovuudella pystyy loihtimaan jääkaapin sisällöstä vaikka mitä, jos tietää miten maut toimivat ja mikä sopii hyvin yhteen. Kauppalasku pienenee myös aletuotteita ja kauden kasviksia suosimalla. Yksi parhaista vinkeistä oli se, että jos ruokaa jää jostain syystä yli, niin aina voi viedä naapurille.
Ruokaoppaan lisäksi voin mainostaa Elina Teerijoen kirjaa Sata ruokaa tähteistä (Savukeidas). Kirjan avulla on hyvä harjoitella luovuutta ja ruokajätteen vähentämistä, mikäli vastuullisempi ruokailu kiinnostaa.
