Port

Viikonloppu on ollut taas vauhdikas. Perjantaina treffit veivät Kaupunginteatteriin katsomaan Eero Ahon loistavasti tulkitsemaa Hamletia (oli siinä muitakin). Lauantai ja sunnuntai ovat menneet sukulaislasten syntymäpäivillä. Viikonlopun kolme sankaria täyttivät yhteensä 10 vuotta ja siitä voi päätellä, miten paljon vilskettä ja meteliä juhliin kuului.

Näin myös tulevan ruokapöytämme! Se on vihdoin valmis! Ensi sunnuntaina saamme jo syödä aamiaista uuden pöydän äärellä. Mutta siitä sitten lisää myöhemmin. Sanonpa vain että hieno on, ja aivan valtavan kokoinen. Kiitos isälle ja isoveljelle jo nyt.

Lukuisten kakkupalojen ja tuntien junailun jälkeen olen vihdoin kotona. Tyttöystäväni meni vielä johonkin palaveriin. Ensin pidin vähän pöhkönä, että miksi sopivat palavereja sunnuntaille, mutta nytpä minulla on aikaa kahdelle hienolle asialle, joita yhdistää nimi ja parhaus.

Portviini on juomien juoma ja Port taas on lehtien lehti. Haluan jakaa onneani teidänkin kanssanne:

Hieman yli vuosi sitten löysin vihdoin elämäni lehden. Neljä kertaa vuodessa ilmetyvä Port on miestenlehti, joka on jotain muuta. Ei tissejä, ei autoja, eikä hirveästi edes kelloja. Kiinnostavia artikkeleita kiinnostavista ihmisistä, sekä juttuja ruoasta, taiteesta, arkkitehtuurista ja (miehen) elämästä. Mitä muuta sitä lehdeltä voisi toivoa. Niin juuri, ei mitään. Julkaisutahtikin on juuri sopiva. Näin jokaisen numeron ehtii sopivasti lukemaan ja seuraava ilmestyy juuri kun odotus on käymässä sietämättömäksi. Kannattaa tutustua, jollei lehti ole jo tuttu.

Portviiniä lasiin Niiskuneidin napaan asti, taustalle New Orderin uusvanha Lost Sirens ja läppäri syrjään. Heippa!