Sideways

Vietimme perjantaina koti-iltaa. Katsoimme tyttöystävän kanssa viinielokuvien klassikon, Alexander Paynen ohjaaman Sidewaysin. Elokuvan pääosassa ovat kalifornialaiset viinit ja viinistä nauttivat ihmiset. Erityiseen kunnia-asemaan elokuvan päähenkilö Miles (Paul Giamatti), joka ei ”vittu juo mitään merlot’ta”, nostaa pinot noir-rypäleestä tehdyt viinit. No, elokuvasta ja sen vaikutuksista viinikulttuurille sekä merlot’n ja pinot noirin suosiolle ei tarvitse varmaan enempää puhua. Käydään siis itse asiaan, eli viineihin ja niille suositeltuihin ruokiin.

Menun suunnittelu lähti siitä, että illan pääruoan kanssa olisi ehdottomasti nautittava kalifornialaista pinot noir -rypäleestä valmistettua punaviiniä. Alkon valikoimasta poimin pöytään Fog Head Pinot Noir -viinin (14,98€, Alkon nro 439657). Viinin punaisia marjoja ja hedelmiä pursuilevaa makua korostamaan valitsin punajuuri-ohrapadan, jonka resepti löytyy uusimmasta (6/2012) Viini-lehdestä. Pitkään uunissa hautunut pata kruunattiin rucolalla ja smetanalla, jotka pehmentävät viinin hapokkuutta ja houkuttelevat esiin myös pähkinäisiä aromeja (tai sitten ne tulevat kaikki rucolasta). Pata ja viini osoittautuivat erinomaiseksi yhdistelmäksi. Viini oli muutenkin ihan kohtuullista, vaikkakin vähän yläkanttiin hinnoiteltu.

Ennen punaviiniä kaadettiin laseihin kalifornialaista valkoviiniä. Parducci Deep Roots White (11,48€, 547337) sai toimia kalifornialaishenkisen pastasalaatin kyytipoikana. Fetalla ja pinjansiemenillä maustettu pastasalaatti kuulostaa kovin eurooppalaiselta, mutta kyllä se on nimenomaan kalifornialaista. Pohjois-Kaliforniassa ilmasto ja myös keittiö ovat kovin välimerellisiä. Ylipäätään kalifornialaiseen keittiöön on poimittu runsaasti vaikutteita eri puolilta maailmaa, mm. rajan eteläpuolelta Meksikosta. Kaliforniassa on nähtävissä paljon vaikutteita myös eri puolilta Aasiaa. On osavaltion mukaan nimetty myös ne nurinpäin käännetyt sushi-rullatkin. Tästä saimme tekosyyn syödä väliruokana pienet perjantaisushit. Kalifornia-rullia ei tehty itse, vaan ne poimin sympaattisesta Len’s Keishoku Barista Pursimiehenkadulta.

Koska hedelmäinen Parducci on maultaan melkeinpä makea, sopi se hyvin hieman ylisuolaisen alkuruoan sekä mausteisen sushin kanssa. Siemailimme viiniä hieman myös odotellessamme pääruoan kypsymistä. Lämmettyään ja ilman ruokaa se ei ollutkaan enää kovin kummoista, eli oli aika kaataa illan päätähti, pinot laseihin. Juuri sopivasti samaan aikaan kun Miles piti elokuvan hienointa monologia. Sitä, missä hän jatkoilla avautuu rakkaudestaan pinot’hon.

Sitten olikin tosiaan hyvinkin suomalaisen pääruoan vuoro. Jota tulee alla olevasta ohjeesta ihan riittävästi myös seuraavalle päivälle. Aterian päättivät vaniljajäätelö, kuuma kinuskikastike ja mantelikeksit. Juomana oli lisää punaviiniä, joka yllättäen sopi tähän tilanteeseen ihan hyvin. Tässä vaiheessa Miles joi viiniä hampurilaisravintolassa kokismukista.

 

Ruoanlaitto kannattaa aloittaa mantelikekseistä. Tarvittaessa vaikka jo edellisenä päivänä. Resepti on simppeli,

2,5 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
2 dl mantelilastuja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl maitoa
2 dl voisulaa

Yhdistä kuivat aineet, sekoita joukkoon maito. Lisää voisula ja sekoita massa tasaiseksi. Levitä leivinpaperille ohut kerros (tulee helposti parikin pellillistä). Paista 180 asteessa n. 10 minuuttia. Kelpaa hyvin sellaisenaan, tai sitten esimerkiksi hyvän jäätelön kanssa.

 

Punajuuri-ohrapata (Arto Rastaan alkuperäinen resepti Viini-lehdessä) on yksinkertainen ja herkullinen syksyinen ruoka. Valmistamiseen toki menee aikaa, mutta jos tekee vähän enemmän, niin se maksaa itsensä takaisin seuraavana ja vielä sitä seuraavanakin päivänä.

n. 600g punajuurta
n. 2 dl ohrasuurimoita (esikeitettyjä)
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
suolaa
mustapippuria
voita
1 l kasvislientä

pinnalle:
smetanaa
rucolaa

Kuori ja lohko punajuuret isoiksi paloiksi. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna voi padassa, kuullota sipuleita ja punajuuria hetki, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää ohrasuurimot. Nosta pata 150-asteiseen uuniin, kypsennä noin kaksi tuntia. Tarjoile smetanan ja rucolan kanssa.

 

Kun pata on uunissa, voi ottaa hetken rennosti, nostaa punaviinin jääkaappiin ja valkoviinin pois sieltä. Pastasalaattiin menee noin 12 minuuttia ja se on tarkoitus syödä lämpimänä.

1 dl pientä, riisinmuotoista jyväpastaa
2 isohkoa tomaattia
suolaa
mustapippuria
balsamiviinietikkaa
2 rkl pestoa
n. 75g fetaa
2 rkl pinjansiemeniä
basilikanlehtiä

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä ohjeen mukaan 6-8 minuuttia, ei kuitenkaan täysin kypsäksi. Säästä osa keitinvedestä, sekoita pesto ja pasta kattilassa, jätä lämpimälle (ei kuumalle) levylle, jotta pasta kypsyy. Sillä välin kuin pasta keittyy, kuutioi tomaatit ja laita ne kulhoon marinoitumaan balsamiviinietikassa, rouhi päälle suolaa ja pippuria. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla kullanruskeiksi. Annostele pestopasta kulhoihin, asettele tomaattilohkot ja pinjansiemenet päälle. Revi pinnalle feta ja hieman basilikanlehtiä. Parasta annoksessa ovat lämpimät, paahdetut pinjansiemenet.

 

Niin ja psst. Torstaina alkoihin ja ravintoloihin rantautuvat jälleen uuden sadon Beaujolais’t. Alkoon on tänä vuonna tulossa yhtä beaujolais nouveauta. Aion juoda sitä ylihuomenna sipulikeiton seurana. Tervetuloa nauttimaan ruokasuosituksista. Viinit edellä.