Oh, Chimamanda Ngozi Adichie!

Liekki syttyy kolmen minan kohdalla:

I think that what our society teaches young girls, and I think it’s also something that’s quite difficult for even older women and self-professed feminists to shrug off, is that idea that likability is an essential part of you, of the space you occupy in the world, that you’re supposed to twist yourself into shapes to make yourself likable, that you’re supposed to hold back sometimes, pull back, don’t quite say, don’t be too pushy, because you have to be likable.

And I say that’s bullshit.

So what I want to say to young girls is forget about likability. If you start thinking about being likable you are not going to tell your story honestly, because you are going to be so concerned with not offending, and that’s going to ruin your story.

Kommentit (27)
  1. Kohtaan tämän asian liiankin usein itsessäni, ärsytykseen asti. Vaikeinta onkin oikeasti tunnistaa milloin olen itselleni rehellinen ja milloin toimin niinkuin olen oppinut. Monesti jälkikäteen soimaan itseäni miksi en sanonut joissain tilanteessa niin kuin oikeasti ajattelin, miksi lupauduin tekemään jotain, vain miellyttääkseni muita. Kiitos Koko hyvin paljon kirjoituksistasi, olen saanut hyvin paljon ajateltavaa, luen joka jutun.

  2. Moi Koko!

    Olen seurannut Ruskeita Tyttöjä ensimmäisistä postauksista lähtien. Jos sua kiinnostaa, millainen pärstä ruudun tällä puolella on, kurkkaa mun uuteen Lilykotiin:

    http://www.lily.fi/blogit/7-miljardia-aarettomyytta

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *