Hei .Tiia 🙂 Kiitos kommentistasi. Kiva kuulla, että muutkin miettivät näitä samoja asioita.

Uskomaton juttu, miten vesi vaikuttaa painon pudotukseen. Olen siis opetellut juomaan vettä enemmän kuin pari lasillista päivässä. Nyt keskimäärin menee 2,5 -3,5litraa. Mutta onneksi aloin harjoittelemaan sitä hissuksiin, olisi mennyt nimittäin puihin, jos olisin saman tien yrittänyt tuota määrää juoda päivässä. Lisäksi vähähiilarinen ruokavalio näyttää sopivan mulle. Hieman väsyttää normaalia enemmän, mutta silti jaksaa. Liikkuminen vaatii tankkaamista ja se on hieman hakusessa. Hissuksiin mennään oikeaan suuntaan.

Kuurin jälkeistä elämääkin olen ehtinyt miettimään. Ruokapuolella haluan jatkaa vähemmällä hiilarimäärällä. Ruisleipä on sallittu ja hedelmät, tällä hetkellä siis kiellettyjen listalla.  Riisi, pasta ja perunat vievät minut mennessään vaalean leivän kanssa, eli niiden käyttöä pitää harjoitella tiukemmin. Pasta on ollut tummaa jo vuosia, mutta se määrä… Menee liian helposti mättäämiseksi. Sama juttu uusien perunoiden kanssa. Eli niitä opettelen syömään hyvin kohtuudella. Kasviksia reilusti. Eilen paistoin yhdellä pannulla kanaa ja toisella kesäkurpitsaa sipulin kanssa. Lautaselle ensin kasa salaattia, sitten kanat ja kurpitsat ja päälle pikkusen raejuustoa. Voi taivas, se oli hyvää! Oli mulla nälkäkin, mutta silti oli aivan mahtavan makuista. Onneksi tuota on vielä kaksi annosta jäljellä 🙂

Kuurin aikana keskitytään vihreisiin kasviksiin, eli viikonloppuna pitäisi kehitellä lihan seuraksi jotain kaalista. Pannulla vai uunissa? Pannulla sipulin ja broiskun jauhelihan kanssa? Pitänee surffailla netissä hieman ja etsiä vinkkejä. Kaali on hyvää, eli mitään väkisin puputtamista ei onneksi ole. Kesäkurpitsasta sitten kanssa pari lisuketta ensi viikolle. Kaalilla ja kesäkurpitsalla pääsee pitkälle. Broiskun kanssa ainakin. Ja raejuuston. Sitä ilman en halua mennä.

Liikunta siis ottaa hieman tiukille juuri nyt. Lihakset ovat hieman väsyneitä, eli tankkaaminen on mennyt pieleen. Tai sitten tuo vesimäärä vaikuttaa suolaepätasapainona? Joten treenataan sitäkin. Kummasti kohta 4-kymppinen kahden lapsen äiti joutuu opettelemaan ihan uusia juttuja. Onneksi. Saavat lapsetkin hieman parempaa esikuvaa kuin mässäilevä mutsi. Liikkuva ja terveellisesti syövä ja silloin tällöin herkutteleva mutsi on paljon parempi esikuva. Siihen tähdätään.

Liikunnan suhteen yritän ottaa kevyesti, mutta en luovuttaen. Eilen en jaksanut kuin käydä pienellä kävelylenkillä, mutta tänään on sitten kuntopiiriä. Huomenna kotitreeniä ja sunnuntaina hieman tatamilla riehumista. Ensi viikolla sitten samalla kaavalla, mutta yritän saada tuon tankkaamisen onnistumaan paremmin. Tänään nimittäin on jalat soseena. Lihakset kipeänä ei ole kiva olla, mutta ainakin tietää tehneensä jotain.

Mutta hyvin ylpeä olen siitä, etten ole retkahtanut. Olen hyvin taitava antamaan itselleni ”luvan” syödä listan ohi tai jättää liikkumatta. Nyt ollaan menty ohjeiden mukaan ruoan suhteen ja liikunnan kanssa kunnon mukaan. Hyvä minä. Ennen siis sain luvan itseltäni pistää plörinäksi hyvin nopeasti. Tai korvata joku ateria ihan jollakin muulla ja siten edesauttaa sitä retkahtamista (kun tää meni pieleen jo, niin miksi jatkaa-mentaliteetillä). Sinnitellään, sinnitellään, perskeles.

Voimissani olen siis 5 päivän jälkeen… Harhar… Katsotaan, mikä on tilanne viikonlopun jälkeen, kun äitienpäivänä mä nautin rahkaa ja marjoja muiden kiskoessa kakkua napaansa. Tosin mä laitan mun rahkaan piparkakkumaustetta ja kardemummaa. Ja se on niin paljon parempaa kuin mikään kakku.