Katu-uskottavat siirtotatuoinnit by Teemu Järvi
Olen viimeiset kuukaudet kärsinyt vihdoin pahaksi leimahtaneesta tatuointikuumeesta. Idea on ollut valmiina jo viikkoja, mutta vetkuttelen ajan varaamista jostain kosmisesta syystä.. Kyllä hätä silti keinot keksii ja ostinkin reilu viikko sitten Fredan Punavuoren päädyssä sijaitsevasta piskuisesta…. Tai oikeastaan onhan liikkeellä oikeasti aika paljon kokoa. Jopa niin paljon että ihmettelen aina ohi kävellessäni, millä se pysyy pystyssä – kunnes kävelen itse tuhlaamaan kympin jos toisenkin.
Tällä kertaa ostokseni hinta oli 10€, eli 2,5€ / tatuointi. Ei mielestäni laisinkaan paha.
Papershop on jokaisen paperituotefanin taivas, eli poiketkaa ehdottomasti heti Iso-Roobertinkadun ja Fredan kulman liikkeeseen shoppailureissuillanne! Nyt karkasin jo aiheesta, joka on: Niin hienot siirtotatuoinnit, että niiden haaveilee olevan oikeita.
Olen siirtotatuointien ja muiden semi-permanent -tatuointivälineiden ja aineiden suurkuluttaja. Monesti haudon niitä, sekä muita ”erikoisia” juttuja, spesiaalitilanteita varten, mutta tämän vuoden agendani on käyttää mahdollisimman paljon kaikkea varastoissani lojuvaa.
Tämän takia myös nämä eläinaiheiset tatuoinnit pääsivät omalle iholleni alta aikayksikön.
Neljästä kuvasta ainoastaan hyttynen on kuva, jonka tatuoimista en pohtisi kovin tosissani. Kaikki muut eläimet ovat jollakin tavalla sieluani lähellä ja voisin hyvin nähdä itseni leimaamassa niitä ihoon ihan pitkän kaavan mukaan.
Näin muuten viime yönä unta, missä aloin kirjoittaa blogipostausta ihooni tatuointikoneella… Minkäköhänlaisen meta-analyysin siitä ja muiden unieni sisällöstä voisikaan tehdä :D
Tatuoinnin kiinnitystekniikka on tismalleen samanlainen, kuin kaikissa muissakin siirtokuvissa, joita on ollut esillä aika paljon viime kuukausina. Ohjeet löytyvät joka tapauksessa arkin nurjalta puolelta.
Puhdista iho, länttää kuva siihen kiinni, kostuta, paina, irroita paperi. Valmista!
Tuore tatuointi kiiltelee melko paljon, mutta se mattautuu nopeasti.
Ainoa negatiivinen puoli tässä tatuoinnissa oli se, että kuva oli jo seuraavana päivänä hieman rakoillut.. Onni onnettomuudessa, rakoillut tatuointi näytti vielä päheämmältä, kuin pikimusta ja sileä versio!
Nyt kyllä täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja varata se tatuointiaika. Olen melko varma siitä, että olen jo löytänyt kuvalleni tekijän (joka ei tällä kertaa ole vakioleimaajani Jessica, joka vaihtoi juuri työpaikkaansa tampereella), mutta jos joltain löytyy takataskusta suosituksia PK-seudulla työskentelevistä realistista kuvaa hakkaavista taiteilijoista, jättäkää infoa kommenttiboksiin ^_^
Oikeita leimoja harkitessanne suosittelen lämpimästi kokeilemaan ja tutkimaan näiden väliaikaisversioiden maailmaa.
p.s. Viikko kiinnityksen jälkeen kädessäni on edelleen selkeä kanin kuva, joka on haalistunut keskeltä ja yksityiskohdista melkoisesti.