Amerikan outoudet vol. 2 – Face Charts
Naamakartta. Sehän se on. Mietin pitkään, mikä olisi paras käännöskukkanen Face Chartseille, mutta oikea vastaus oli koko ajan naamani edessä.
Krhm, siis, jälleen kerran on aika esitellä yksi Ameriiikan ihmemaan ostos, jonka toivon helpottavan elämäni suunnitelmallisuutta. Ainakin ammatillisella tasolla.. Naamakartat! Niitä minä tilasin, kolmin kappalein. Suunnittelin näiden suhteellisen ylihinnoiteltujen lehtiöiden tilaamista Suomeen, mutta kun postikulut alkoivat olla kalliimpia kuin tuotteet itsessään, päätin jättää ostokset toiseen kertaan.
Jenkkilässä onneni siis vihdoin koitti!
<img data-cke-saved-src=”https://assets.lily.fi/sites/lily/files/user/45/2015/02/facechart7.jpg” src=”https://assets.lily.fi/sites/lily/files/user/45/2015/02/facechart7.jpg” alt=”facechart7″ .jpg’=””>
Erilaisia naamakarttoja käytetään yleensä layoutien suunnitteluun koulutöiden, teatteri- ja elokuvaprojektien, kilpailutöiden ja asiakastilanteiden kohdalla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty diibadaabadaa, itse ostin nämä läpyskät vain leikkimiseen. Eikun siis SUUNNITELMALLISEEN ELÄMÄÄN!
Näitä nimenomaisia naamakarttoja myydään kahdessa eri koossa ja sain toisen pienistä lehtiöistä kaupan päälle. Tämä lohdutti tuhlaustuskaani hieman.
Paperi tuntuu sekoitukselta akvarellipaperia ja kiiltäväpintaista sketsauspaperia. Onko se sana? Nyt on.
Saman meikkivärejä sopivasti imevän ja hylkivän kokemuksen voi siis saada myös edullisemmin, joskin silloin kasvonpiirteet pitää osata mallintaa omin pienin kätösin. Tarpeeksi ohuelle paperille voisi kyllä kokeilla vaikka laser-printattua mallinnosta suoraan tietokoneelta.. Liian monimutkaista, shut up and take my money!
Face Chartien salaisuus piilee siis paperissa, jolle voi levittää meikkituotteita aivan kuten iholle. Periaatteessa homma toimii juuri näin, mutta käytännössä työstäminen on huomattavasti haastavampaa.
Moni unohtaa, että meikkituotteiden kohdalla jujuna on monesti se, että niiden koostumus muuttuu ihon lämpötilan ansiosta. Naamakarttaan saa siis käyttää tuplasti sen ajan, kuin meikin testaamiseen kasvoille. Kuten kuvista näkyy, ovat omat tuotevalintani ja häivytystaitoni vielä hieman vaiheessa, mutta hiljaa hyvä tulee. Aivan varmasti tulee.
Toisaalta tällaista paperista versiota on helpompi käyttää mallina, jos meikattavana on useita esiintyjiä. Kaikella on puolensa!
Vaikka löysinkin näistä meikkilehtiöistä paljon moitittavaa, olen silti erittäin tyytyväinen ostokseeni ja vannoutunut ajattelemaan, että onneni koittaa vielä. Herään jonain päivänä ymmärtäen yhtäkkisesti, mitkä työvälineet ja koostumukset saavat aikaan TÄYDELLISEN naamakarttaluomuksen. Joskus minun nimittäin tekee mieli piirtää, mutta mitkään työvälineet eivät tunnu istuvan senhetkisiin tunnetiloihin.. Näitä hetkiä varten onkin parasta kaivaa esiin meikkilehtiö, jonka kohdalla voin samalla toteuttaa luovuuteni paloa ja parhaimmillaan keksiä jotain työntekoani helpottavaa.
Tämä ihmeostos menee lopulta kategoriaan, hauska mutta turha. En varmaankaan osta samoja papereita uudestaan, ellen koe suuria ahaa-elämyksiä tulevien 100 silmämeikin suunnittelussa. Palataan asiaan, kun olen edes yli puolen välin :P
