EMMA 2012
Ihanaa keskiviikkoa tyypit! Mä koin aamulla kauhun hetkiä suunnatessani Tampereelta kotia ja töitä kohti. Lähdin ajamaan n. 6:30 ja Helsingissä mun piti olla kuvauspaikalla klo 9:15. Ajomatka on normaalisti sen 2h, joten ruuhkavaraa jäi melkein tunti. Arvatkaas riittikö se? ^_^ NO EI TIETENKÄÄN! Mulla kesti viimeisen 25km taittamiseen 1,5h…. Kyllä, puolitoista tuntia. Uskomatonta. Pitipä vaan saada se sydämeltä, nyt voidaan jatkaa Emmoista!
Bileet siis olivat viime perjantaina ja mun mekkopaniikki vaihtui kengänpuuttumispaniikkiin ja vaatteidenvaihtopaniikkiin ja kaikkiin muihin mahdollisiin paniikkeihin, enkä edes muistanut ottaa teille kuvaa lopullisesta vaatetuksestani 😀
Se ei tosin ollut mikään äärimmäisen loistelias, ainoastaan näppärä hätävara, jonka voinen hyvin esitellä toisessakin yhteydessä.
Annan asua, tai siis asuJA taas kuvattiin oikein olan takaa! Upea Vesa Silver ylitti itsensä jälleen ja Annan yllä nähtiin kaikenkaikkiaan 3 erilaista asua, joista voi käydä kurkkaamassa lisäpaloja Vesan omasta blogista.
Itse hain Annan lookkiin enkelimäistä raikkautta ja intensiivistä katsetta. Olen vältellyt erilaisia hileisiä ja kimmeltäviä luomivärejä niin pitkään, että ne tuntuivat äärimmäisen raikkaalta valinnalta. Hiukset föönattiin ja tupeerattiin valtaisan tuuheiksi ja latvoihin kietaistiin vielä hetkeksi suuret lämpörullat antamaan kevyttä muotoa.
Gaalan aikana tarjoiltiin illallinen, joskin esiintyvien artistien kohdalla ruokailu oli hieman katkonaista, kun lavan taakse piti siirtyä milloin minkäkin ruokalajin aikana. Itse olin ”vaihteen vuoksi” liikkellä autolla, joten lahjoitin viinini parempiin suihin ;)
Kasvissyöjät saivat julman ja leimaavan vihreän lituskan aterimiensa viereen tarjoilijoiden toimien helpottamiseksi.
Ruokaa en nyt kommentoi sen erityisemmin, mutta itse gaalaa oli viihdyttävää seurata! Toivoisin vaan aina, että juontajat saisivat improvisoida hieman enemmän.. Rehellisesti eniten nauratti Armanin ”I’m sorry Emeli, Marja is on crack…” -heitto, joka ilmeisesti raivostutti puolet suomalaisista ;)
Marjan ja Armanin kemiat olisivat varmasti pelanneet yhteen sen verran hyvin, että sooloilua olisi voinut tapahtua enemmänkin! Vai olenko yksin mielipiteitteni kanssa?
En tiedä, esitettiinkö erikois -Emmojen jakamista televisiossa. Jos ei, niin voi mitä missasitte. Apulannan Toni ja Sipe (johon olen edelleen hieman rakastunut) pitivät fantastiset puheenvuorot saadessaan tunnustusta vuosikymmenien työstään.
Musiikkiesitykset olivat ehdottomasti illan parasta antia ja totean täysin subjektiivisesti nauttineeni eniten Annan vedosta, joskin Jukka Poika ja Mike Monroekin olivat ääärimmäisen vakuuttavia. Kuunnelkaapa kaikki alla oleva video ihanasta akkarivedosta ja miettikää, miksi maailman hirveimmässä tilanteessa a.k.a. suorana televisiossa 100% livenä tältä kuulostava poppoo ikinä tekisi mitään playbackina ;)
Huh, sellainen pikaraportti tämän vuoden gaalasta! Ensi vuoteen toivoisin intiimimpää tunnelmaa ja vielä enemmän upeaa musiikkia.
Kuinka moni muuten seurasi gaalaa TV:n välityksellä? Itse en nimittäin seuraa telkkarista Oscarien lisäksi oikeastaan yhtäkään palkintogaalaa, varsinkaan Suomalaisia sellaisia :D