Kuvaräjähdys Keski-Suomesta
Moi! Ihanaa uutta vuotta kaikki ^_^ Ennen kuin alan nostalgisoida viime vuoden juttuja, päivitän teille pikaisesti viime päivien kuulumiset. Reissattiin perheen kanssa toissapäivänä tänne Suolahteen Jyväskylän ja mummilan kautta. Tänään nokka kääntyykin jo kohti kotia, mutta tuntuu kyllä, kuin oltaisiin oltu reissussa pidempäänkin, kuin 2 yötä…
Mummi on aikamoinen käsityöihme. Tänäkin vuonna meidän n. 30 -henkinen ”ydinsuku” sai taas lahjuksina kaulahuiveja ja sukkia lämmittämään tähän kylmään säähän! Niin, sekin vielä, täällä on lunta <3____<3
Mummi maistoi kesällä mökillä mun sinne raahaamaa kristallisuolaa ja ihastui, joten toin sitä joululahjaksi kunnon purnukan. Bonuksena mukaan poimiutui OptiMSM:ää, joka hoitaa ihoa, kynsiä, hiuksia ja niveliä :).
Mummilasta reissasimme yön turvin Suolahteen ja tuttuun ja turvalliseen Hotelli Keiteleeseen :) Se toimii usein juhlapaikkana tällaisissa suuremmissa suvun kokoontumisissa.
Miten hotellissa nukkuukin aina niin hyvin?
Rakkaista rakkain ukkini täytti 80 -vuotta ja juhlat kestivät kuin kestivätkin 10h :D Sen aikana kuultiin jos jonkinmoista muistoa ja tarinaa ja ukki on kyllä aikamoinen mies! Myönnän kyllä, että nykyaikana monet asiat ovat hyvin paljon helpompia, kuin vaikka 30-luvulla, jolloin läksyt luettiin katosta lasketun öljylampun valossa, jos siis pellolta kerkesi kouluun…
Menu masensi kahden hengen kala-kasvissyöjätiimin…
Mutta isot lohimedaljongit pelastivat iltapäivän ja hillotettu punasipuli vei kielen mennessään…
Mäkin olin todistettavasti paikalle :D
Ihmisten lisäksi juhlapaikalla oli neljä koiravierasta. Pienenpieni musta havannankoirapentu, iso valkoinen pulloharjaa muistuttava havannankoira ja kaksi whippetiä. Koirat eivät olleet pitkistä puheista aivan yhtä haltioissaan, kuin me ihmiskuuntelijat ja vidolle on varmaan tallentunut jos jonkinmoista ulinaa ja haukkumista :B
Whippetien omistajia, eli siskoani ja vaimoaan emme nähneet myrskyjen takia koko jouluna! Vietimme siis perhekeskeisen lahjainvaihtohetken ja mun kasaan kerääntyi elämäni hienoin – ja ensimmäinen – seinäkalenteri!!! Hugleikur Dagssonin Elämäsi viimeinen kalenteri. Nauroin ääneen jo toista kuukautta selatessani :D
Pehmeästä paketista paljastui Pertti Kurikan nimipäivät -fanipaita, jota ei ole kuvassa, sillä se on päälläni tälläkin hetkellä. Upea.
Ja viimeisenä, muttei tosiaan vähäisimpänä chocolate-chocolate-chocolate-chocolate-chocolate -cookiesien valmistusaineet ja resepti. Ihana lahjaidea on kuulemma suurta huutoa jenkeissä ja en ihmettele. Tämä jää keittiön pöydälle odottamaan tarpeeksi pahaa päivää näin kauniin esineen tuhoamiseen ^_^
Nyt hyppään auton rattiin ja kuljetan perheen turvallisesti loskaiseen ja pimeään etelään.