Salaiset metodit ja välineet blogini takana
Olette nähneet tämän tilan monta kertaa. Joskus olen esitellyt työtilani muutoksia, muulloin vain kuvannut itseäni tai tuotteita sen pintoja, tasoja ja seiniä apunani käyttäen. Tämän blogipostauksen piti ilmestyä jo perjantaina, mutta mitä sitä viimeinen viikko blogia olisi ilman Sapen perinteisiä katoamistemppuja? Aivan. Tosi hyvä… 😀 Mut jo vappuna kaatanut flunssa äityi todella rohisevaksi yskäksi ja eilen tehdyt kuvaukset eivät todellakaan helpottaneet asiaa..
Nyt olen kuitenkin rykinyt aivoni niin puhtaaksi, tai ainakin mielenvikaisiksi, että ajattelin tehdä teille nonstopina viimeisen blogipäivän megapostauksia! Aloitetaan sillä, että tahdon esitellä uudestaan tämän kulman asunnostani ja paljastaa myös kaikki ne tavarat ja laitteet, joita olen tässä viimeisten vuosien aikana apunani käyttänyt.
Tämän postauksen vinkit, tuote-, tavara- ja laitesuositukset kumpuavat syvältä bloggaajan sielustani. Tämä on melkeinpä viimeinen hetki, kun voin työni puolesta rehellisesti mainostaa ja suositella teille asioita, ennen kuin suljen tämän oman pienen ostoslista-sivustoni 😀 Sen lisäksi että tahdon nyt seikkaperäisesti esitellä teille työskentelylaitteistoni, toivon että joku saa vinkeistäni apua myös omaan bloggaamiseensa, vaikka se olisi tällä hetkellä vasta ajatuksen tasolla.
Tämä juttu on pitkä kuin iäisyys, mutta niin on myös elämä – jaa lukeminen ja selaaminen vaikka parille päivälle, niin tuntuu etten olisi ikinä kadonnutkaan 😉
Käytännössä tämä kulmaus on viimeisten vuosien ajan ollut kaikkien neronleimauksieni lähde. En kirjoita blogia oikeastaan koskaan tuolla, vaan tässä sohvalla, noin 2m päässä kuvauspisteestäni. Käydään homma kuitenkin läpi vaihe vaiheelta. Ensimmäisenä nimittäin tarvitaan idea!
Yleensä saan ideoita juttuihini kolmella tavalla:
- Olen viettämässä aikaa töissä tai ystävieni kanssa (tai vaikka työystävien, kun sellaisiakin nykyään on!) ja jokin aihe alkaa puhututtaa ja ihmetyttää ihmisiä. Saman homman ajaa myös kommenttilaatikko, josta poimin aiheita melkein viikoittain. Yleensä kirjoitan tällöin aiheet puhelimen muistilistaan, jota selaan myöhemmin.
- Keksin itse jonkun uuden tai ajankohtaisen asian netissä surffaillessa tai lehteä lukiessani ja tajuan, että voisin selittää tai tehdä vielä entistä selkeämmin.
- Innostun. Innostus on yleensä niiden minua eniten ilahduttavien juttujen takana. Bodypainting, yösekoilut, sapeilu. Intuitiotaan kannattaa seurata, sillä maailmassa on aina yhtä hulluja ihmisiä jotka inspiroituvat sinun ideoistasi.
Kun aihe on valmis, alan yleensä valmistella kuvausta kaivamalla esiin kaiken, mitä tarvitsen. Kuvaan melkein aina ensimmäisenä kuvat, sillä teksti tuntuu soljuvan sormista todella vaivattomasti, kun minulla on visuaalinen ärsyke, josta kirjoitan.
Asia on tosin aivan toisin silloin, kun minulla on paha blogger’s block.. Silloin keksin aiheita väkipakolla, kirjoitan tekstejä varastoon useita kappaleita ilman kuvia ja luon visuaaliset elementit tekstin ympärille – yleensä myös uudelleenkirjoitan tekstiä lopuksi, jolloin se alkaa taas muistuttaa minua.
Meikkipalettieni määrä on noussut aika paljon viime vuosina.. Nykyään eri kokoisia paletteja taitaa löytyä reilusti yli 50kpl ja ei, en ole edes käyttänyt niistä kaikkia -___-.
Tämän puisen boksin löysin Tapiolan Heikintorin pienestä sisustusliikkeestä, jonka toivon edelleen olevan pystyssä.
Pöydän toisessa päässä on The Tower, eli suuri maskitorni joka on syönyt sisäänsä suurimman osan värikosmetiikastani. Täältö löytyvät eri laatikoista:
- Eri väriset luomivärit, siniselle, vihreälle, violetille, mustalle jne. jne. on kaikille oma laatikkonsa.
- Jostain syystä käyttövapaalla olevat huulituotteet, eli kiillot, punat, tussit, stainit jne.
- Puuterit, kiviset, irtonaiset ja kaikki siitä välistä
- Aurinkopuuterit ja varjostusvärit
- Poskipunat kaikissa eri koostumuksissaan
- Piilolinssit, joita on tällä hetkellä vissiin 8 eri paria..
- Kulmatuotteet
- Ripsivärit
- Hiusliidut
- Hoitotuotteet, kuten bepanthen, valkovaseliini, ihoteipit yms.
Pöydällä näkyy muuten myös uusi Tangle Teezer -föönausharja, jota olen testaillut ja josta tykkään todella paljon!! Tämän pidennysreuhkan kanssa se on tuntunut nopeuttavan kuivausaikaa. Remingtonin hoitoharjat ovat silti suosikkini 😉
Nyt on käyty läpi pöydän ääripäät, eli kurkataan niiden väliin!
Sieltä löytyy esim. Obsessive Compulsive Cosmeticsin Lip Tareja – OCC:ta saisi mun puolesta muuten alkaa tuoda Suomeen! Onneksi me saadaan sentään jossain vaiheessa se Urban Decay.. Ai vitsi, nyt muuten alkoi ekaa kertaa ärsyttää tämä blogin lopetus, kun en saa UD:n Suomi-testereitä etukäteisesti hiplailtavaksi :DD Damnit!
Ebaysta tilatuissa huulipunatelineissä kököttävät käytössä olevat punani, joista suuri osa on yllättäen M.A.C.:ia.. Tässä on ehkä puolet mäkkipunistani, toinen puolikas on mm. pakissa, koska käytin niitä eilen kuvauksissa.
Kolmannessa tällaisessa nököttävät käytössä olevat ripsivärit, joiden kuntoa pitää tarkkailla kaikista useimmin.
Pöydällä on myös pyörinyt viikkoja pari palettia, jotka mun piti kuvata ja esitellä teille.. No, sanon nyt, että sekä IsaDoran Eyeshadow Bar että Maybellinen The Nudes -paletti ovat ostamisen arvoisia!
Maybellinen pigmentti on hieman talkkisempaa ja hennompaa, mutta hintaansa nähden erittäin hyvä silti ja värivalikoima on loistava – IsaDoran koostumus nyt vain on ylivoimainen.. Pohjustuksella Maybelline ei häviä laisinkaan!
Oikea puoli rakennelmastani on auttamattoman tylsä.. Laatikoissa on sisällä toimistotarvikkeita, beautyblendereitä ja pieniä tarvikkeita kuten pinsettejä, ripsentaivuttimia, sieniä yms. Oikealla olevassa kolossa säilytän ”ylimääräisiä” nesessäärejä – käyttääkö joku tuota sanaa vielä?? – joihin minulla on jonkinlainen fiksaatio.
Nesessäärien alapuolelta löytyy osa bodypaint-maaleista ja sama homma on myös viereisen kaapin kanssa. Siellä säilyvät glitterit, monivärikakut, sienet ja sabloonat.
Pöydän alla on työpisteeni ongelmajätealue. Tavaraa on yksinkertaisesti niin paljon, että kaikelle ei ole paikkaa työhuoneen kaapeissa ja laatikoissa. Ihana Make Up Storen kassi ei valitettavasti kestänyt täytenä kantamista ja sen molemmat kantolenksut repesivät irti.. En arvostanut tätä laisinkaan, mutta käytän kassia edelleen tietyillä keikoilla – muuten Züca on kyllä korvannut sen.
Tällä hetkellä tässä lepäilee myös MUFEn pikkupakkini, johon olen säilönyt indie-luomivärinäytteitä ja muita pieniä jauhemaisia luomivärejä.
Punaisessa kaukalossa on osa raudoistani. Tällä hetkellä varastoistani löytyy:
- 3 x lämpörullat
- 1 x ilmakiharrin
- Kaksi fööniä (joista toinen välillä vähän kipinöi.. pitäisi ehkä vaihtaa :B)
- Kaksi muotoilurautaa (GHD ohut ja Cloud Nine)
- Remingtonin erilaisia kihartimia varmaan 8kpl
- Muita kihartimia 3kpl
- Kreppirautoja 4kpl
Kyllä noilla pitäisi saada hiuksiin muotoa!
Kaukalon toisella puolella jatkuu hiusteema. Koko ylähylly on omistettu hiuksille – vasemmalla olevasta laatikosta löytyvät kaikki peruukkini ja niihin liittyvät välineet, oikealla puolestaan on hiusten muotoilutuotteita, harjoja, valkkeja ja pinnejä.
Alahyllyn vasemmassa kolossa ovat kaikki erikoiset kynsitarvikkeet. UV- ja LED-lamput, akryylikamppeet, geelilakat, irtokynnet, koristeet ja kaiken maailman liuottimet. Tuon laatikona avatessa voisi varmaan vetää pään kunnolla sekaisin – tuoksu on melko tymäkkä 😀
Oikealla puolella takaosassa ovat kaikki irtoripseni, tupsut, kestoripset ja muut sekopää-ripsiostokset joita olen vuosien varrella tehnyt. Sen edessä on kasa kosmetiikkaa, koska.. No niille nyt ei vaan ollut parempaa paikkaa.
Nämä ihanat IKEA-kärryt ovat olleet saapumisestaan asti eniten käytössä ollut asia työhuoneessa. Niissä säilyvät:
- Päivittäiset kynsituotteet, kuten suosikkilakat, puhdistusaineet ja pari viilaa
- Maalausvälineet, koska bodypainting on taas vallannut mun mieleni täysin
- Puhdistustuotteita
- Kaikki mitä käytän kuvauksissa
Viimeinen kohta on kaikista oleellisin, sillä kärryjen ylätasot ovat yleensä täynnä tätä:
Jep, ylätasot ovat aina täynnä ties mitä tavaraa, joka kerääntyy siihen kuvauspäivien aikana. Yleensä suosin tavaroiden liikuttelussa näitä IKEAn kahvallisia laatikoita, sillä niihin tavaran kerääminen ja lajittelu on helpointa. Yhdessä vaiheessa säilytin kaikkia kosmetiikkoja kannellisissa laatikoissa, joissa säilön nykyään kynsilakkojani, mutta silloin suuri osa tuotteista aina unohtui ja jäi käyttämättä..
Koska nythän kosmetiikkani määrä on hillitty ja täysin käytettävissä yhden ihmiselämän aikana 😀
Siinä olivat tärkeimmät kosmetiikan säilytyspaikkani työhuoneessa. Tämän lisäksi niitä löytyy toki kylpyhuoneesta, eteisen kaapista, makuuhuoneeni kirjahyllystä ja oikeastaan ihan kaikkialta minne täällä asunnossa vain sattuu katsomaan.
Kunhan tämä blogipöly hiljalleen laskeutuu, aion kyllä tehdä kunnon raivauksen ja pistää kiertoon kaiken ylimääräisen ja olenkin aloittanut projektin jo näihin laatikoihin ylimääräistä tavaraa keräämällä. Sen jälkeen joudunkin sitten lopettamaan ihmisten lahjomisen tuotteilla ja se harmittaa 🙁 Yksi bloggauksen hauskimmista puolista on ollut tutkia ja räplätä uusia tuotteita, joita sai testaamisen jälkeen lahjoittaa eteenpäin ihmisille, jotka niistä ilahtuvat.
Mutta hei, kyllä tähän hommaan liittyy paljon muutakin kuin tuotteet! Nyt nimittäin siirrytään tärkeimpiin asioihin, eli välineisiin.
Varsinkin kauneusblogia tehdessä homma voi mennä helposti välineurheiluksi. Mun välineeni ovat viimeisen pari vuotta olleet Olympus PEN E-PL5 ja Olympus PEN E-PL7. Kuvasin näitä ennen Sonyn kameralla, josta pidin myös suuresti, mutta Olympus on vienyt varsinkin uusilla malleillaan voiton, koska:
1) Kääntyvä näyttö helpottaa oman naaman kuvaamista vauhdissa huomattavan paljon.
2) Kameran voi yhdistää älypuhelimeen, jota voi käyttää samaan aikaan etsimenä ja kaukosäätimenä, jolla voi säätää aivan kaiken. Voin siis nykyään asettaa kameran jalustalle toiselle puolelle huonetta, yhdistää kameran puhelimeen ja hoitaa sen jälkeen kaiken luurin näyttöä näpyttämällä. Se on PARASTA!!
En voi selittää, kuinka paljon työni tekeminen nopeutui saatuani käyttöön Olympus Image Sharen. Voi olla, että muillakin valmistajilla on vastaavia tuotteita, mutta tämän olen itse todennut käytössä älyttömän helpoksi.
3) No kyllähän ne näyttävät kivalta 😛 Naisena, joka valikoi jopa kanankoipea viisi minuuttia, hyväksyn sen että pidän kauniista muotoilusta – kunhan se ei tarkoita heikkouksia teknisellä puolella.
Suosikkiobjektiivini ovat kiinteitä ja mahdollisimman valovoimaisia. Eniten käytin näitä M.ZUIKO:n laseja:
- 60mm 1:2.8 – Macro: Erikoislähikuvalinssi, jonka tarkennusaluetta saa säädettyä tarpeen mukaan. Todella kirkas ja tarkka linssi, jota saatte kiittää kaikista terävistä lähikuvista, joissa on esiintynty silmä, huulet, kulmakarva tai kynnet. Macrolasi on kauneusbloggaajalle aikalailla must-have -hankinta.
- 45mm 1:1.8: Erittäin valovoimainen linssi, jolla saa aikaan sen ihanan ”pehmeän” taustan. Sopii erittäin hyvin kasvokuvaamiseen myös lähietäisyyksiltä, jolloin suuren aukon aiheuttamaa syväterävyyden pehmennystä voi käyttää hyväkseen myös lähikuvassa.
- 25mm 1:1.8: Lähes identtinen linssi edelliseen verrattuna, mutta polttoväli on erilainen, eli linssillä voi kuvata laajempaa kuvaa huomattavasti lähempänä kohdetta. Tämän kanssa kuvasin varmaan kaikki viimeisten vuosien hiustutorialit ja videopostaukset.
Näillä kolmella lasilla pärjäsin enemmän kuin hyvin ja suosittelen kenelle tahansa aloittelevalle bloggaajalle comboa macro + 45/25mm riippuen siitä, millaisessa tilassa kuvaat.
Ainoa asia, mitä en näissä linsseissä ikinä hiffannut, on ”somistusrengas”. Onko joku muu joskus vaihtanut tai somistanut kameraansa tällaisten avulla!? 😀 Olympus muuten järjestää melko säännölliseen tahtiin pieniä demo-tilaisuuksia, joissa kameroihin voi mennä tutustumaan ja jos sellaista ei ole saatavilla, tee ristiretki verkkokauppaan, jonka kameraosaston myyjät ovat kaupungista riippumatta äärimmäsien avuliaita!
Tässä sitten on se maaaaaaginen kohta, jossa olen kuvannut itseäni niin paljon, että sieluni on varmasti aivan pirstaleina kuten Zoolanerista aikanaan opimme. Yleensä nökötän tuon kuution päällä ja tuskailen sitä, miksei mulla vaan voisi olla jotain kuvaajaa tai mallia jokaiselle päivälle..
Koska käytän sekaisin ikkunasta tulvivaa luonnonvaloa ja studiovaloja, hankin myös käyttöön useamman reflen, eli heijastimen, eli tuon valtavan tällä hetkellä hopeista sivuaan esittelevän pyörylän. Kuten arvata saattaa, käytetään refleä tasoittamaan valotusta. Jos istun aurinkoisena päivänä sivuttain ikkunaan päin, ovat kasvoni melko varjoisat – refleä kehiin ja valo heijastuu kasvoihin tasaisesti.
Refle on ehkä halvin ja helpoin tapa viedä valaistustaan seuraavalle levelille. Omani ovat kotoisin verkkokaupasta ja pääset selaamaan valikoimaa tästä.
Vaihtoehtoinen valonlähteeni on pari vuotta sitten ostettu Elinchromin D-Lite RX 2 -setti, jonka avulla voin tehdä studiokuvia suoraan tässä pikkunurkassani. RX 2 on settinä mallia ”semi pro”, eli se sopii valaisuun keskikokoisissa tiloissa. Studiovaloja helpoimmin käyttääkseen tarvitaan kamera, jossa on salamakelkka. Siihen napautetaan kiinni pieni kaukosäädin, joka sitten käskee valoja välähtämään.
Studiovalot ovat olleet tietokoneen lisäksi suurin yksittäinen ostos blogiurani aikana ja ne maksoivat kertarysäyksellä 900€….. :B
Ei kyllä haittaa, eikä haitannut silloinkaan. Valot ovat maksaneet itsensä takaisin lukuisia kertoja – talvella bloggaamisesta ei tulisi ilman näitä mitään! Jos olisin jatkanut bloggaamista, olisin seuraavaan kämppään muuttaessani tehnyt sinne yhden ison bloggaushuoneen, minne olisin tehnyt pysyvän valo-setupin vielä kolmannen lampun kanssa. Ehkä sitten joskus..
Ja sitten.. Se tärkein työvälineeni, eli tietokone. Niitä on tällä hetkellä menossa jo neljäs tämän blogin aikana, mutta tallella niitä on enää kolme. Tietokoneeni ovat muuten pienentyneet jokaisella ostokerralla. Ensimmäinen oli supertehokas MacBook Pro, sitten pieni Pro, sitten Air ja nyt tämä uusin tulokas – 11 tuuman Air.
En oikein tiedä, miksi olen niin vannoutunut MAC-käyttäjä niin koneiden kuin meikkienkin kanssa.. Olen varmaan brändäyksen uhri, mutta onnellinen sellainen. Tietokoneeni ovat aina pelvelleet ongelmitta ennen sitä kohtalokasta viimeistä hetkeä ja tykkään helposta käyttöliittymästä ja nopeasti reagoivasta sisuksesta.
Käytän kuvien muokkaamiseen Photoshop Creative Cloudia, eli maksan kuvankäsittelyohjelmastani kuukausittain noin 10€, eli se on vähän kuin Spotify 😀 Muut ohjelmat toimivat aivan varmasti yhtä hyvin, mutta olen tottunut käyttämään photaria jo 13-vuotiaana, joten olen pysynyt sen kelkassa siitä asti. Videot puolestaan editoin Final Cut Pro:lla, jonka käyttöä leikkaaja-siskoni minulle kovasti opetti, tai ainakin yritti.
Siinä ne hei olivat! Kaikki asiat, jotka ovat tavalla tai toisella merkittäviä osia bloggaamistani.
Oikeastihan tämä huone ei kyllä IKINÄ näytä näin järjestellyltä ja siistiltä…. Haluatteko nähdä totuuden? Tietysti tahdotte.. Infernaalinen epäjärjestelmällisyyteni pääsköön valloilleen:
