Kun olet saanut tuntumaa maaleihin ja siveltimiin, voitkin alkaa maalata! Käteviä tutorialeja ja opetusvideoita löytyy ympäri nettiä ja jos raha ei ole este, suosittelen ostamaan vaikka yhden kuukauden passin Fabatv.com -sivustolle, josta löytyy myös ilmaisia oppitunteja, tosin englanniksi.

Suunnitellessasi maalausta, on yksi neuvo yli kaiken muun: Älä rajoita itseäsi!

Ensimmäiset suunnitelmat voivat olla juuri niin villejä, kuin ikinä tahdot – kun harjoittelet maalausta, homma realisoituu. Kun treenasin ensimmäisiä kertoja, saatoin harjoitella samaa maalausta lähes kymmenen kertaa. Nykyään treenaan ehkä palasia ja yhdistän ne H-hetkellä kokonaisuudeksi.

Jos maalaat aivan ensimmäistä kertaa jotain suurempaa pinta-alaa, kuin omaa kättäsi tai kasvoja, kannattaa siihen varata aikaa. Selän tai torson etupuolen maalaamiseen hurahtaa ensimmäisellä kerralla helposti 5-6h, jos maalauksessa on vähänkin yksityiskohtia. Kilpailutilanteissa maalaamiseen on aikaa esim. Helsinki Bodypaint Competitionissa 5h, joka on erittäin sopivasti koko vartalon huolellisesti maalaamiseen ihmiseltä, joka on sitä harjoitellut.

Kun mietitään kilpailumaalauksia, on niiden arvostelukriteereinä mm. värien käyttö, taiteellisuus ja työn siisteys. Värit ovat ihania ja jos katsotaan rivillistä maalauksia, hyppäävät kirkkaat ja värikontrastiset työt helposti esiin. Kuvaus-, mainos- tai taidemaalauksissa värit eivät aina ole samanlainen itseisarvo, vaan hyvin suurilla ja tasaisillakin pinnoilla voidaan tehdä juuri halutun kaltainen efekti.

Oikeastaan vartalomaalauksen kohdalla ei voida puhua yksittäisistä säännöistä, sillä se on taiteen alana yhtä laaja, kuin kaikki muukin maalaustaide! Canvas vain sattuu olemaan elävä ihmiskeho. 

Tämän takia toivon, ettei kukaan maalaamisesta kiinnostunut välttele tai vierasta bodypaintingia, koska se on sellainen ”maskeeraajien” juttu. Vartalotaiteelle on tilaa tässä maailmassa juuri niin monesta eri kulmasta, kuin tekijöitä vain löytyy! Toki, maskeeraajan tai meikkaajan koulutus pohjalla ymmärtää helpommin valon ja varjon hyväksikäyttöä kolmiulotteisella pinnalla, mutta ei se silti ole mikään itseisarvo.. Kuka tahansa voi tulla tässä puuhassa todella taitavaksi.

Tänään maalasin Juulian selkää ja pyysin avukseni kaverimme Saran, joka ei ole koskaan aiemmin maalannut. Sara nappasi hommasta todella nopeasti kiini taiteellisen taustansa ansiosta. Ideoimme maalausta noin 15min, piirsimme hieman hahmotelmia papereille ja ryhdyimme toimeen. 

Juulia on tottunut malli, mutta ensimmäistä kertaa paikallaan seisovalle ihmiselle homma voi olla aika raju.

Mallin iho kannattaa ehdottomasti kosteuttaa öljyttömällä kosteusvoiteella (mieluiten geeli) pari tuntia ennen maalausta, mutta kuorinta kannattaa säästää vasta iltasuihkuun.

Pidä huoli, että mallillasi on säännöllisesti ruokaa, juomaa ja taukoja, jolloin hän pääsee liikkumaan vapaasti ja veri pääsee kiertämään paremmin.

 Ja sitten maalaamaan! Tässä kasa vinkkejä maalaamiseen ja työn sommitteluun:

1. Aloita rajaamalla taustan ja yksityiskohtien vaatimat alueet. Itse tykkään maalata ensin taustat mahdollisimman nopeasti ja keskittyä sitten yksityiskohtiin. Jos maalaat malliasi muualla kuin seisoma-asennossa – mikä on toivottavaa – maalaa ääriviivat silloin, kun malli seisoo.

2. Astu välillä kauemmas tarkastelemaan työtäsi ja sen mittasuhteita. Ovatko suorat viivat suoria, asiat ja esineet tarpeeksi suuria tai pieniä suhteessa toisiinsa?

3. Treenaa ja luonnostele maalauksen yksityiskohtia etukäteen. Voit myös printata itsellesi kuvia eläimistä ja esineistä, jollaisia tahdot maalata – niistä on helpompi harjoitella erilaisia perspektiivinäkymiä yms.

4. Mitä enemmän yksittäisiä objekteja maalaat, sitä enemmän luot rajapintoja ja vaikeustasoa. Ensimmäisillä kerroilla maalauksen palaset saattavat helposti näyttää hieman tilkkutäkiltä, mutta myöhemmin kuvioita oppii maalaamaan limittäin.

5. Melko turvallinen tapa suunnitella ja asetella kuvioita ensimmäisillä kerroilla on keskittää ne kehon tasaisille pinnoille: rintakehään, selkään, vatsaan ja reisiin. 

Tällä kertaa maalaus kehittyi näin:

Ensin niitä rajoja – hento valkoinen on täydellinen väri hahmotteluun

Sitten valikoitujen yksityiskohtien rajat ja muodot kehiin ja maalaamaan taustaa. Tällä kertaa taustasta tuli niin elävä, että sen saattoi rakentaa maalauksen edetessä. 

Tässä tausta on melko valmis ja kaikki muu alkaa kasaantua pala kerrallaan. Tykkään monesti maalata eri kuvioissa olevat saman väriset kohdat yhdellä siveltimen latauksella, mutta tämä on täysin makuasia.

Grumpy Catin sarvesta sinkoavat sateenkaaret on tehty sateenkaarikakuilla, kuten joku varmasti arvasikin.

Eläinten maalaaminen on jotenkin todella lähellä sydäntäni.. Niissä haastavinta on monesti karvan hahmottelu, mutta itse tykkään ensin mallata kohdilleen oikeat värit ja sen jälkeen häivyttää ja yhdistää turkki mahdollisimman realistisen näköiseksi.

 In retrospect, Grumpyn naamakarvoihin ja tekstin rajaamiseen olisin voinut käyttää vielä tovin pidempään, mutta kokonaisuuteen ne uppoavat loistavasti.

Tämän maalauksen tekemiseen meillä hujahti nelisen tuntia, mutta emme tosiaankaan pitäneet kiirettä.. Sara auttoi minua taustan ja pienten kuvioiden maalaamisessa ja maalasi koko vasemman käden.

Kuten lopputuloksesta huomaa, minkään ei tarvitse olla millään tavalla järkevää.. Tässä on elämän makua. Ja onnea. Ja riemua. Ottakaa siis sudit käteen ja alkakaa maalata! ^_^

Jaaa muistakaa, että on mukavampaa jos opettelee jo alusta asti työskentelemään siististi -____-

p.s. Ja jaa siis miltä se lopputulos näytti? No sen näet seuraavasta postauksesta, nimeltään Sunnuntai!