Tietopaketti ihosta ja sen kosteuttamisesta
Mä kuulun ihmisiin, joiden normaaliin rutiiniin ei vain kuulu kropan rasvaaminen.. Joskus, kun kävin ahkerasti uimassa, rasvasin kropan suihkun jälkeen, mutta normaalioloissa voiteita tulee leviteltyä ehkä kerran kahdessa viikossa, eikä silloinkaan koko kroppaan. Olenkohan yksin tapojeni kanssa?
Kosteusvoiteen perusideahan on vartalon kohdasta riippumatta tämä:
Ihon sarveiskerros (eli ihon pintakerroksen orvaskeden päälimäisin kerros) koostuu mm. keratiinista ( kuten myös hiukset ja kynnet ), lipideistä (kolesterolit, keramidit, rasvahapot) ja vesiliukoisista molekyyleistä.
Ihon vaurioituessa ja vanhetessa vesiliukoisten molekyylien määrä vähenee ja iho menettää kosteuttaan.
Jotta iho saisi takaisin suojakykynsä ja normaalin tilansa, on sitä kosteutettava. Kosmeettista muutosta tärkeämpää on se, ettei vaurioituneen ihon läpi pääse elimistöön mitään sinne kuulumatonta.
Tässä äärimmäisen havainnoillistava piirros ihon rakenteesta.
Suurin osa naisista käyttää kosteusvoiteita ja jopa joka kolmas saa niistä silloin tällöin jonkinlaisia negatiivisia reaktioita. Useimmiten reaktion aiheuttaa hajuste tai säilöntäaine. Seuraavan listan 26 hajusteen käytöstä on ilmoitettava, sillä niiden aiheuttamat reaktiot ovat yleisiä:
Anisyl alkohol, Amyl cinnamal, Amylcinnamyl alkohol, Benzyl alkohol, Benzyl benzoat , Benzylcinnamat, Benzyl salicylat, Cinnamyl alkohol, Cinnamal, Citral, Citronellol, Coumarin, Eugenol, Farnesol, Geraniol, Hexylcinnamaldehyd, Hydroxycitronellal, a -somethylionon, Lillial, D-limonen, Linalool, Lyral, Isoeugenol, Methyl heptin carbonat, Oakmoss, Treemoss
Perinteisesti kosteusvoiteissa on aiempien pelottavien ainesosien lisäksi erilaisia hygroskooppisia (eli vettä sitovia) aineita, imeytymistä edistäviä aineita (hyvin pienikokoisia ja helposti liukeavia aineita) , pehmentimiä sekä emulsiointiaineita (tuotteen koostumukseen vaikuttavia aineita).
Perusvoiteista löytyy lähinnä näitä perusraaka-aineita ja kaikki erilaiset voiteet rakennetaan pitkälti lisäämällä tavaraa listan jatkeeksi tai korvaamalla jokin perusaine korvaavalla raaka-aineella.
Kosteutus on siis ihan jees ja monessa tilanteessa tarpeellista ja kyllähän minultakin löytyy purkki toisensa jälkeen sen tehtävän toimittamiseen. Tässä taitaa olla kaikista tymäköin tuote. Jenkeistä raahattu Palmer’sin voide, joka on pääasiassa täynnä pelkkiä kookos- ja kaakaouutteita ja -voiteita sekä säilöntäaineita.
Viime kesän auringonpalvonta rokotti ihoani niin että se alkoi vain hilseillä irti. Palmer’s auttoi. Tuoksu on imelän oksettava :D.
Vietin erään illan todella epämukavissa kengissä ja seuraavana aamuna koko jalkapohjieni iho alkoi kuoriutua irti… Todella ällöttävää, voin kertoa. Onneksi tajusin kaivaa esiin testiin saamani BioRegenan tehokosteuttajan. Tuote on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja sisältää mm. oliiviöljyä, macadamiapähkinäöljyä, sesaminsiemenöljyä ja aloe-uutetta.
Illalla kunnon kerros tätä jalkoihin, puuvillasukat jalkaan ja aamulla ällöjalat olivat poissa!
Tämä korvasi entisen suosikkini, L’occitanen jalkavoiteen.
Ja viimeisenä kestosuosikit: TBS:n tuoksuvat voiteet. Ehdoton lempparini ja salainen aseeni on ollut mango ”puree” -kosteusvoide, joka saa ihon tuoksumaan huumaavan karamelliselta. Tämän uutuustuotteen tuoksu ja käytettävyys vetävät kuitenkin vertoja vanhalle klassikolle.
Purkista löytyy siis kahta eripaksuista voidetta. Toinen kuivemmille ja toinen ei-niin-kuiville ihoalueille.
Pieni miinus siitä, että purkin pyöriessä kassissa, saa purkin avattuaan hieman siivota kanteen tarttunutta kevyempää voidetta, tai se on tujumman puolella seuraavan kerran purkin sulkeutuessa.
Mua oikeasti kiinostaa tämä todella paljon:
Rasvaatteko te itseänne päivittäin??