Upouusi Tallinna vol. 2
Meidän lauantaipäivä Tallinnassa alkoi joogalla, josta voi lukea treeniblogin puolelta. Sen jälkeen kipitimme pikasuihkun kautta aivan hotellimme vieressä sijaitsevaan Babor Spa:han, joka oli piiloutunut kultaiseen toimistorakennukseen.
Kylpylän hintataso ei juurikaan poikkea Helsingistä, mutta palvelu ja miljöö olivat uskomattomat. Spahan astuessa tuntui, kuin siirtyisi jonnekin kaukaiseen utopiaan, jossa voi vain kellua onnellisessa horroksessa.
Jätimme omaisuutemme kaappeihin, otimme muutamat muikeat hymyt kameroille ja lähdimme odottamaan hoitojen alkamista.
(kuva lainattu Nelliinalta)
Minulle oli varattu Ayurveda-hoito vartalolle ja kasvoille ja se tuli niin tarpeeseen. Kevyt kokovartalohieronta kuuman öljyn kanssa, lämpimiä kääreitä, kasvojen kevyt puhdistus, hieronta ja jotain ihania seerumeita… Olen melko varma että mun tietoisuus yritti kaikin tavoin karata, mutta tällaisten hetkien ollessa hyvin harvinaisia pysyttelin hereillä kaikin voimin :D
Hoitojen jälkeen olimme kaikki melko reporankoina ja siemailimme kurkkuvettä, kunnes tajusimme lounasvarauksemme odottavan kaupungin toisella laidalla! Eipä siis muuta kuin taksiin hop ja suunta kohti Kohvik Moonia.
Tämä supersuosittu ravintola sijaitsee osoitteessa Võrgu 3 ja paikassa aiemmin vieraillut Jenni kehui kuppilaa vuolaasti. Hieman venäläisvaikutteinen keittiö sopii minun mieltymyksiini täydellisesti!
Tällaista muuten on matkailu bloggaajien seurassa… Kaikilla kamerat käsiin liimattuina ihan koko ajan :D. On toisaalta aivan ihanaa, että toistemme seurassa voimme kuvata nolosti juuri niin paljon kuin sielu sietää! There’s strenght in numbers.
Koska ahdoimme itsemme melko täyteen jo aamiaisella, päätimme ruokailla kevyesti kahden alkupalan verran. Annosten todellinen koko kävi kuitenkin nopeasti ilmi ja yhdelläkin olisi pärjännyt vallan mainiosti! Ruoka oli kuitenkin niin vietävän hyvää, ettei lähes yhtään suupalaa jäänyt lautasille.
Kohvik Mooniin haluavien kannattaa ehdottomasti tehdä pöytävaraus, sillä jokainen pöytä oli tupaten täynnä ja varauskyltit vaihtuivat aina edellisen seurueen poistuttua – ei mikään ihme!
Ruokailun jälkeen oli vuorossa kävelykierros Kalamajan alueelle.
Aloitimme kierroksemme Kohvik Moonilta ja suuntasimme kohti vanhaa lentosatamaa, joka on muutettu museoksi.
Koko miljöö on täynnä rappioromantiikkaa ja koko seurueemme oli hieman huolissaan siitä, katoaako kaikki tämä kun turistit löytävät alueen? Toivottavasti ei, pieni ruoste ja rähjäisyys kun tuntuu viehättävän niin monia.
Lentosatamaan päästyämme kurkkasimme sisälle hieman heureka-henkiseen museoon, joka sai leukani loksahtamaan.
Tilaa on aivan mahdoton kuvailla, eivätkä nämä kuvat tee sille mitään oikeutta. Kummallista ja mystistä ja niin hauskasti valaistua, ettei paikan koosta oikein saa selkoa. Tänne haluan ehdottomasti uudestaan!!
Niin ja siellä oli tosi korkeat ja hienot vessakopit.. Niissäkin kannattaa käydä >:D
Lentosatamasta pääsimmekin itse Kalamajan alueelle, joka on kuulemma kuin Tallinnan Pispala! Ymmärsin referenssin heti alueelle astuttuamme. Alueella asuu kuulemma paljon taiteilijoita, näyttelijöitä ja muuta kulttuuriväkeä. Ihanat ränsistyneet puutalot on osaksi entisöity ja jätetty osaksi aivan koskemattomiksi.
Asunnot ovat todella pieniä, mutta ihmiset ovat alkaneet ostaa useampia huoneistoja ja yhdistäneet niitä suuremmiksi asunnoiksi.
Käveltyämme ja kierreltyämme reilun tunnin ajan pysähdyimme pieneen kahvila Boheemiin, jossa kukaan ei oikeastaan olisi jaksanut syödä yhtään mitään..
Talon juustokakku oli kuitenkin niin tajunnanräjäyttävän hyvää, että lautaset olivat taas kerran tyhjät alta aikayksikön.. Ideatasolla tankkaus kävelyreissun jälkeen oli ihan hyvä, mutta muutaman tunnin päässä häämöttävä kabareeillallinen ei enää nostanut vettä kielelle :D
Mutta niin, tsemppasimme itsemme vielä viimeiseen illanviettoon, joka oli Viru-hotellissa esitettävä, rakennuksen historiasta kertova, kabaree.
Oli aivan ihanaa istua näiden neitojen kanssa oikein pitkän kaavan mukaan ja juoruta läpi erilaisia unohtuneita menneisyyden tapahtumia. Jokaisen ruokalajin välissä meitä viihdyttivät showtanssijat ja laulajapari, eikä kielen ymmärtämättömyys haitannut viihtymistä hetkeäkään.
Jos olisin jotenkin voinut saada illasta vielä viihtyisämmän, olisin toivonut ystäväni Markun seurakseni, koska hän olisi todella osannut arvostaa shown elementtejä ja huumoria!
Ja niin, tämän todella kummallisen mutta maistuvan jälkiruoka-asetelman syötyämme suuntasimme askeleet takaisin hotellille, missä uni olisi jälleen kerran maittanut pidempään kuin kello antoi myöten.
Kiitos reissusta tytöt, lähtistin uudestaan milloin vain! Juuri nyt kuitenkin lähden kohti lenkkipolkua, vaikka sää ei näytäkään kovin houkuttelevalta ;) Jatketaan taas huomenissa kauneusjuttujen parissa!